Moraali, arvot, päämäärät

Anita Rubin

Itseisarvot ja välinearvot

Moraalinen harkinta edellyttää arvoja. Osa arvoista on sellaisia, että katsomme ne itsessään tärkeiksi ja niitä tavoitellaan niiden itsensä vuoksi. Tällaisia arvoja kutsutaan itseisarvoiksi ja esimerkkinä voidaan ottaa vaikka itsenäisyys tai tasa-arvo. Välinearvot taas ovat niitä arvoja, joita liitämme toimintamme päämääriksi asettamiimme asioihin silloin, kun tavoittelemme jotain vielä korkeampaa niiden avulla. Välinearvoista esimerkkinä käy lepo. Lepo ei ole arvo sinänsä, mutta asetamme sille arvoa, kun pyrimme tärkeämpään päämäärään, omaan hyvinvointiimme. Hyvä ateria voi sisältää sekä välinearvoa ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä että olla itseisarvo, siis sinänsä mieluisa ja tavoiteltava kokemus.

Praktinen viisaus ja praktinen järkevyys

Olemme siirtymässä pois perustarpeiden tyydyttämiseen perustuvasta yhteiskunnasta sellaiseen yhteiskuntaan, jossa sosiaalinen arvostus ja itsensä toteuttaminen ovat yhä merkityksellisempiä. Tulosvastuullisuutta, nopeutta ja elämyksellisyyttä korostavalle ajallemme on ominaista, että arvostetaan enemmän niitä keinoja, joilla saavutetaan satunnaisesti ilmaantuvat erilaiset päämäärät kuin sitä, että analysoitaisiin ja arvotettaisiin näitä päämääriä sinänsä. Aikaisemmin yleisessä tietoisuudessa vallinnut kuva esimerkiksi tieteestä puhtaana totuudenetsintänä tiedon itsensä vuoksi on muuttunut. Päämäärien saavuttamisesta tutkimusta ja tiedettä hyväksikäyttäen (=praktinen järkevyys) on tullut tärkeämpi kuin päämäärien itsensä analysoiminen (=praktinen viisaus) (von Wright 1989). Tieteestä ja tutkimuksesta on siis tullut keskeinen tuotantovoima. Satunnaisesti tavoiteltujen päämäärien suhde siihen, mikä on ihmiselle ja ihmiskunnalle todella tärkeää elämän jatkumisen kannalta on hämärtynyt. Olemme tilanteessa, jossa ”minun halujeni tyydytyksen sallitaan tapahtuvan sinun tarpeittesi kustannuksella.”

Toinen näkökulma tulevaisuuden arvoihin löytyy tarkasteltaessa normatiivisia eli elämän jatkumisen kannalta tärkeitä arvoja ihmisen tai yhteiskunnan olemassaolon eri osa-alueiden analyysin kautta. Jos ihmisen (tai yhteiskunnan) oleminen jaetaan kolmeen tasoon, tiedolliseen, emotionaaliseen ja toiminnalliseen, emotionaalista tasoa väheksytään julkisessa keskustelussa. Samalla kuitenkin arvoilmastossa korostuu elämyksellisyys ja nopeus niin tulosten saavuttamisessa kuin mielihyvän kokemisessa.

> Arvot ja muuttuva yhteiskunta

 

Mainokset