Potentialia Praesentiae

Anita Rubin

Bell sanoo kirjassaan myös, että yksi tulevaisuudentutkimuksen tulevaisuutta koskeva perusoletus on se, että myös sellaisia asioita tai ilmiöitä, joita ei ole ollut aikaisemmin tai ei ole nyt, voi kuitenkin olla olemassa tulevaisuudessa. Tästä postpositivistisesta argumentista puhuu myös Popper (ks. edellä). Bell hyväksyy postpositivismista tiedon suhteellisuuden: teoriat ovat siis vaihtoehtoisia malleja, joita voi olla useita. Tämä on totta erityisesti tulevaisuutta koskevan tiedon kohdalla – puhutaanhan tulevaisuudentutkimuksessa monista vaihtoehtoisista tulevaisuuksista. Myös tieto sinänsä muuttuu ja tämä muutos tapahtuu sekä hitaasti uuden tiedon kertymisen kautta että nopeilla hypyillä eli evolutiivisesti.

Kuitenkin Bellin mielestä kuhnilainen käsitys siitä, ettei inhimillisen tietoisuuden ulkopuolella voi olla tosiasioita, ei voi olla tosi tulevaisuustiedon kohdalla. Tulevaisuuteen liittyvä tieto on luonteeltaan aina epävarmaa, se on visionääristä tietoa, oletuksiin perustuvaa tietoa ja arviota mahdollisista ja vaihtoehtoisista tulevaisuuden tiloista. Tulevaisuutta koskevissa arvioissa ja tiedossa on sen vuoksi aina pohdittava niiden toteutumisen todennäköisyyden tasoa: mitä lähempänä ilmiö tai mahdollinen tapahtuma on luonnonlakeja, sitä todennäköisempi sen toteutuminen tulevaisuudessa on. Mitä enemmän asia on kiinni ihmisen tai ihmisen muodostamien yhteisöjen tms. vaikutuksesta, sitä epävarmemmaksi sen toteutuminen muodostuu.

Tämä tarkoittaa viime kädessä sitä, että tulevaisuus ja siten myös tulevaisuutta koskeva tieto on olemassa nykyhetkessä potentiaaleina, ”potentialia praesentiae” (Malaska, Kamppinen & Wilenius 1999, 180). Vasta toteutuminen määrittää tulevaisuustiedon ”arvon” ja todellisen laadun. Tavallaan tällainen tiedonkäsitys lisää siis uuden ulottuvuuden tiedon määritykseen.

Arvoristiriidat

Myös arvoristiriidat Leen mallin kuvauksessa ohitetaan aika kevyesti. Vaikka Bell kuvailee huumepolitiikan vaihtoehtoja Leen mallin avulla, hänen perusväittämänsä on, että huonon mallin valinnassa on tavallisesti kyse vain tiedon puutteesta. Kuitenkin vaikka arvot eri toimijaryhmillä olisivatkin samat, näillä voi kuitenkin olla hyvinkin erilaisia käsityksiä siitä, miten ne parhaiten turvataan. Tässä joudutaan kokonaan uudenlaiselle alueelle, jolla Leen mallin perusteella on ehkä hyvinkin hankalaa suunnistaa. Ajatellaan vaikka oikeudenmukaisuutta arvona: ääri-islamilainen käsitys oikeudenmukaisuuden toteuttamisesta maailmassa voi olla hyvin erilainen kuin vaikka newyorkilaisten, ja eri toteutusmenetelmät saattavat johtaa traagisiin seurauksiin, kuten olemme saaneet kokea. (Bell 1997.)

> Tulevaisuutta koskevien toimintapäätösten ja arvolauseiden legitimoiminen -tekstin lähteet

 

Mainokset