Skenaariotyöskentelyn edut strategisessa suunnittelussa

Anita Rubin

Skenaariomenetelmä päämääränä tai välineenä

Tulevaisuudentutkimuksen piirissä on pitkään keskusteltu ja kiisteltykin skenaariomenetelmän suhteesta aikasarjojen pohjalta tehtäviin trendiennusteisiin ja mallintamiseen. On ajateltu, että suoraan menneestä kehityksestä saatavaan tietoon perustuva ennusteiden – erityisesti taloutta koskevien ennusteiden – laatiminen on liian determinististä ja johtaa vain yhden todennäköisen tulevaisuuden hahmotteluun. Sen vuoksi sen on katsottu olevan ristiriidassa tulevaisuusajattelussa käytettyyn monien mahdollisten ja vaihtoehtoisten tulevaisuuksien näkökulmaan, johon skenaarioajattelu ja skenaariomenetelmien käyttö perustuvat (esim. Fontela 2000; Meristö 1991, 29-36). Tulevaisuutta ei nähdä jo valmiiksi kirjoitettuna vaan vielä hämärän peitossa olevana todellisuutena, joka voidaan aukaista näkyviin pelkästään valitsemalla oikea matemaattinen mallintamismenetelmä.

Toisaalta skenaariomenetelmä nähdään tulevaisuudentutkimuksessa erityisesti päätöksentekoa ja suunnittelua auttavana työkaluna, jonka käyttötarve on nykyhetkessä. Skenaariomenetelmän avulla tuotetaan siis pääasiassa välineellisiä tulevaisuudenkuvia – tulevaisuuden valottaminen ei ole näin ajateltuna päämäärä sinänsä. Skenaariotyöskentelyssä voidaankin siten nähdä useita erilaisia ajattelutapoja: Jotkut ovat kiinnostuneita tulevaisuudesta sinänsä ja haluavat skenaariomenetelmien avulla saada tietoa siitä, millaiseksi tulevaisuus muodostuu. Toiset taas haluavat, että jokin määrätty, hyväksi ja arvokkaaksi koettu tulevaisuus toteutuu monien vaihtoehtojen joukosta ja etsivät sitten tietoa, millä tavoin tämä tulevaisuus saataisiin tapahtumaan. Ja vielä jotkut haluavat tietää, minkälaiset strategiat olisivat parhaita tai joustavimpia päätöksenteossa erilaisten reunaehtojen vallitessa.

Skenaariotyöskentelyn hyödyt pitkän aikavälin suunnittelussa

Voidaan ajatella, että perinteisemmät trendiennusteet ja menetelmät tuottavat hyvin perusteltua ja pätevää tietoa päätöksenteon avuksi erityisesti silloin, kun pyritään selvittämään suhteellisen lyhyen ajan tulevaisuutta kuten esimerkiksi säätilaa tai toisaalta hyvin hitaasti muuttuvia ilmiöitä. Kun puhutaan kuukausista tai muutamasta vuodesta, aikasarjoilla päästään – tietenkin tutkimuskohteesta riippuen – hyvinkin luotettaviin tulevaisuuden ennusteisiin. Kun aikajänne toisaalta kasvaa ja on tarve laatia pitemmän aikavälin ennusteita – puhutaan esimerkiksi useista vuosista, vuosikymmenistä tai vielä pitemmistä ajanjaksoista – on skenaariomenetelmä hyödyllisempi ja tehokkaampi.

Skenaariotyöskentelyn aikajänne on usein pitempi kuin tavanomaisen strategisen suunnittelun. Kun aikaväli pitenee, myös informaation määrä kasvaa, ennalta odottamattomien muutosten merkitys toteutuvan tulevaisuuden luonteeseen lisääntyy ja ilmiöiden yllättävät yhteisvaikutukset suurenevat. Tämä kaikki luonnollisesti kasvattaa myös riskejä. Kun laaditaan useita tulevaisuuden skenaarioita, joiden avulla voidaan kattaa osa mahdollisten ja vaihtoehtoisten tulevaisuuden tilojen joukosta, kyetään laatimaan myös joustavampia ja monipuolisempia toimintasuunnitelmia ja tekemään harkitummin sellaisia päätöksiä, joissa on otettu huomioon myös yllättävän vaihtoehdon toteutumisen mahdollisuus.

Skenaariotyöskentelyn avulla voidaan suunnitella organisaation toimintaa ja luoda tehokkaita toimintastrategioita myös epävarmuuden ja riskien aikoina, jolloin tavanomaisemmat strategisen suunnittelun menetelmät ja apuvälineet osoittautuvat epäluotettaviksi (ks. mm. Meristö 1991, 55; Kaivo-oja 1996). Voidaankin esittää, että järjestelmä tai organisaatio (esim. EU, valtio, kansakunta, kunta, yritys tai vaikkapa koulu) perustaa aina toimintansa jonkin skenaarion pohjalle. On eri asia, tunnistavatko organisaation toimijat mahdollisen skenaarion sisällön tietoisesti vai toimivatko he tiedostamattaan.

Skenaariotyöskentelyn etuja:

  • tukee strategista ajattelua ja päätöksentekoa organisaatiossa;
  • auttaa välttämään yhden (vaihtoehdottoman) ennusteen harhaa;
  • auttaa muokkaamaan strategiasta joustavamman ja älykkäämmän;
  • tehostaa ja rohkaisee luovaa ajattelua ja toimintaa organisaatiossa;
  • valmistaa organisaatioita yllätysten varalle;
  • luo pohjaa epäjatkuvuuksien havaitsemiseksi ajoissa;
  • tuo esiin ns. heikot signaalit ja muutosta ennakoivat vihjeet;
  • auttaa jäljittämään organisaation toimintaan vaikuttavat avainmuuttujat, ja
  • tuo näkyviin ns. hiljaista tietoa.

> Skenaarioiden lajeja

 

Mainokset