Kulttuuri maaseudun voimavarana -hanke

Kulttuuri maaseudun voimavarana -hankkeessa (KULMA) oli tavoitteena vahvistaa ruohonjuuritasolla paikallisen kulttuuritoiminnan edellytyksiä tekemällä kuntien alueelle kulttuuristrategiat. Mukana oli 21 varsinaissuomalaista kuntaa tai kaupunkia. Pienimmät niistä toimivat kuntaryhminä ja saivat yhteiset strategiat, joten kulttuuristrategioita tehtiin hankkeessa yhteensä 15.

Työskentely organisoitiin kuntien hallinnon kautta, mutta hankkeessa tehdyt kulttuuristrategiat eivät ole kuntien kulttuuristrategioita, vaan yksityisten, julkisten ja yhteisöllisten kulttuurivaikuttajien muodostaman verkoston yhteisiä ja yhdessä tekemiä. Työhön koottiin mukaan laajasti kuntien alueilla toimivia kulttuuriaktiiveja ja siihen osallistui lopulta yhteensä 267 KULMA-paikkakuntien kulttuurialan harrastajaa ja ammattilaista vapaaehtoistyönä.

Heidän ajatuksiaan ja ideoitaan koottiin työstettäväksi yhteisesti ja ohjatusti niin, että kulttuuripalveluille, -hankkeille ja -tapahtumille syntyisi niitä kokoavia yhteisiä päämääriä kulttuuritoimijoiden avuksi ja yhteistyön edistämiseksi. Kaikki hankkeessa tehdyt kulttuuristrategiat on koottu yhteen julkaisuun Kulttuurin kulmakivet, varsinaissuomalaisia kulttuuristrategioita (Helander et al. 2005).

Kulttuurin määrittely KULMA:ssa

Kulttuuri määriteltiin KULMA-hankkeessa lähtökohtaisesti mahdollisimman laajaksi. Siihen luettiin paitsi taide ja järjestetty kulttuuritoiminta, myös arjen kulttuuri kaikkine muotoineen. Hankkeessa pyrittiin kohdistamaan huomio paikallisuuteen, pienimuotoisuuteen ja moninaisuuteen.

Yhtenä kantavana ajatuksena oli se, että yhtä merkittävää kulttuuritoiminnassa kaupallisen menestyksen ja suurten volyymien tavoittelun rinnalla ovat monet erilaiset tarinat, kotoisuus, pieni tuotanto ja moniammatillisuus. Käytännössä strategiatyössä jokaisen kunnan tai kuntaryhmän alueella toiminut kulttuuriaktiivien joukko rajasi kulttuurin omaan strategiaansa omista lähtökohdistaan käsin.

Kulttuurin strategiatyön tavoitteena oli myös kulttuuritoiminnan vahvistaminen kytkemällä se kuntien strategiseen kehittämiseen. Sitä kautta päämääränä oli

  • hyvinvoinnin vahvistaminen,
  • syrjäytymisen ehkäiseminen, ja
  • luovan talouden toteutumisen mahdollistaminen kunnan alueella.

Näihin kaikkiin pyrittiin laajan osallistavuuden, tasa-arvoisesti tarjolle tulevan kulttuuritoiminnan kehittämisen ja luovan vuorovaikutuksen edistämisen keinoin.

>> Osallistumisen kynnys matalaksi

********************
Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen, Varsinais-Suomen taidetoimikunnan ja 21 varsinaissuomalaisen kunnan Kulttuuri maaseudun voimavarana –hanke (KULMA) toteutettiin vuosina 2003-2005. Se sai avustusta Euroopan unionilta Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta (EMOTR) Varsinais-Suomen TE-keskuksen kautta. Muita hankkeen rahoittajia olivat mukana olleet kunnat ja Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto, Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto ja opetusministeriön hallinnoima Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kulttuuriteemaryhmä.

Mukana olleet kunnat olivat Askainen, Kiikala, Kisko, Laitila, Lemu, Loimaa, Paimio, Parainen, Piikkiö, Merimasku, Mietoinen, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Rusko, Rymättylä, Salo, Suomusjärvi, Uusikaupunki, Vehmaa ja Velkua.

Katriina Siivonen toimi hankkeen projektipäällikkönä.

Mainokset