Verstastyöskentely tiivisti ja loi kontakteja, mistä strategioiden tuleva verkostomainen toteuttaminen saa tukea. Jo hankkeen aikana oli todettavissa, että yhteistyö on paikkakunnilla vankistunut. Hyvänä esimerkkinä tästä on Paimio, jonne on perustettu Kulmikkaat-yhdistys kulttuuritoiminnan yhteistyöfoorumiksi.

Strategiat tarjoavat toiminta-ajatuksia koko kulttuurikentälle sekä yksin että yhdessä toteutettavaksi. Jokainen taho päättää strategioiden pohjalta itse, mitä niissä esitetyistä ajatuksista ja toimenpiteistä lähtee toteuttamaan ja hakee siihen halutessaan yhteistyökumppaneita omasta kunnasta tai kauempaa. Strategiat ovat myös muiden kuin strategioiden tekoon osallistuneiden käytettävissä.

Keskeistä strategioissa on se, että ne on tehty muuntuvalle verkostolle, ei vain yhdelle organisaatiolle. Siksi myös strategioiden sitouttavuus itsessään on suhteellisen löyhä. Sitoutuminen tapahtuu kunkin organisaation sisällä tai yksittäisten ihmisten ajatuksissa kunkin omien toimintaperiaatteiden tai arvojen mukaisesti. Sitä varten strategiat antavat kaikille käyttöön eri toimijoita kokoavan yhteisen vision ja siihen kytkeytyviä toimintaehdotuksia.

KULMA-julkaisu kunnallisen strategiatyön tukena

Kaikki 15 kulttuuristrategiaa julkaistiin yhtenä kirjana, jotta kuntien välinen vuorovaikutus ja yhteistyö saisi tukea. Hankkeen jälkeen kaikki tulevaisuusverstastyöskentelyyn osallistuneet saivat julkaisun, joten jokaisella yksittäisellä ihmisellä on sen avulla hyvät käytännön mahdollisuudet lähteä toteuttamaan siinä esitettyjä ajatuksia yhdessä muiden kanssa. Koska strategioita ei ole tarkoitettu vain verstastyöhön osallistuneille, vaan kuntien alueelle yleiseen käyttöön, myös kaikki paikalliset kirjastot ja lukuisa joukko paikallisia viranomaisia saivat oman strategiajulkaisunsa.

Yksi kaikkia strategioita yhdistävä toimenpideajatusten joukko on erilaisten kuntalaisia kokoavien tilojen ylläpito ja kehittäminen. Erityisesti kirjastot mutta myös muut kulttuuritilat tai viihtyisät torit ja kahvilat nähtiin tässä keskeisinä. Tavoitteena oli näiden avulla luoda ihmisille mahdollisuuksia toistensa luontevaan kohtaamiseen, ajatusten vaihtoon ja sitä kautta uuden ja uudenlaisen yhteistoiminnankin syntyyn.

Toimenpide-ehdotuksia

Vaikka verkostoitumista kunnissa tapahtuikin, siinä myös havaittiin puutteita. Toisena yleisenä toimenpide-ehdotuksena monissa strategioissa olikin kulttuurisihteerin tai muun kulttuuritoiminnan koordinoinnista vastaavan viran perustaminen tai jo olemassa olevan työntekijän aseman vahvistaminen kunnissa. Virkatoiveisiin kanavoituu koko varsinaissuomalaista kulttuurikenttää yhdistävä tarve saada hajallaan olevaa kulttuuritoimintaa toteuttajineen kootuksi, jotta saavutettaisiin parhain mahdollinen synergia.

Yhteistyöverkostojen ylläpito ja yhteisen toiminnan koordinoiminen eivät kuulu tällä hetkellä välttämättä kenellekään ja niitä varten tarvitaan tekijöitä ja resursseja. On mahdollista, että kulttuurityön koordinointi kannattaa tulevaisuudessa järjestää esimerkiksi kuntien yhteistyönä. KULMA-hankkeen kuntakohtaisissa tulevaisuusverstaissa luontevaksi ongelman ratkaisuksi muodostuivat ehdotetut kunnalliset virat.

Jo hankkeen aikana järjestettiin koko KULMA-hankkeen laajalle joukolle seminaari, jossa yleisesti toivotun kuntien välisen yhteistyön mahdollisuuksista keskusteltiin. Itse strategiatkin sisältävät esimerkiksi tavoitteita seutukunnan kulttuuriyhteistyöhön osallistumisesta ja sen kehittämisestä.

>> Yhteistyötä ja innostusta kulttuurisesti kestävällä menetelmällä