Anita Rubin
Kuvaus
Tulevaisuustyöpajan tarkoituksena on kehittää osanottajien (12-16) käsitystä siitä, millaisia haasteita lähitulevaisuudessa (seuraavat 15-20 vuotta) tulevaisuustyöpajan järjestämisen syynä olevassa ongelmassa/selvitettävässä asiassa voidaan kohdata niin yksittäisen toimijan kuin muuttuvan yhteiskunnan kannalta. Tätä tietoa pyritään tuomaan esiin ryhmätöillä. Aivoriihityyppisessä jaksossa pyritään selvittämään, millaisia kykyjä, resursseja ja mahdollisuuksia on käytettävissä tulevaisuuden tekemiseksi ja muokkaamiseksi toivottavaan suuntaan. Usein tällainen tieto on piilossa ns. hiljaisena tietona ja sen esille saaminen saattaa muovata osanottajien itseymmärrystä ja uskoa omiin mahdollisuuksiin uudenlaisiksi. Nämä haasteet ja mahdolliset tulevaisuudet pyritään ryhmätyön avulla saattamaan yhteen.
Tulevaisuustyöpajan kulku
1. Luento ja virittäytyminen päivän työskentelyyn
2. Huomisen huudot – tulevaisuuden haasteiden näkeminen
Työvälineet: Fläppipaperit, tussit, teippi
Osanottajat jaetaan tässä vaiheessa kahteen ryhmään. Vastakkaisille seinille on kiinnitetty vähintään 8 fläppipaperia kummallekin. Toisella seinällä oleviin papereihin kirjataan numero 1, toisiin 2.
Ryhmien tehtävät:
RYHMÄ 1 – kansalaisen näkökulma: Mitä itsessä pitäisi kehittää? Mitä yksilöllisiä ominaisuuksia pitäisi kehittää ja millaisia yksilöllisiä tarpeita kannattaisi painottaa, jotta tulevaisuus olisi kansalaisen kannalta paras mahdollinen tietoyhteiskunnassa selviytymiseksi?
Näkökulmina niin alueellisen, kansallisen kuin mahdollisesti kansainvälisenkin tason yhdentymiskehitys, globalisoituminen, verkostoituminen, muutokset talous-/elinkeinoelämässä, sosiaalisissa käytännöissä, kulttuurissa, alueellisessa ja kansallisen tason poliittisessa päätöksenteossa jne.
RYHMÄ 2 – muuttuvan yhteiskunnan näkökulma: Miltä yhteiskunta näyttää? Millaisia haasteita tulevaisuus ja tietoyhteiskuntakehitys luo työpajassa mukana oleville kansalaisille?
Kehittämisnäkökulmina yhteiskunnan muutos; työelämästä syrjäytymisen ehkäiseminen, kansalaisyhteiskunnan rakentaminen, osaaminen, innovaatiot, globalisoituminen, verkostoituminen, yrittäminen, kunnalliset ja alueelliset palvelut ja niiden turvaaminen, jne.
Osanottajat kirjoittavat tusseilla kukin vähintään kymmenen tärkeänä ja haasteellisena pitämäänsä asiaa fläpeille. Haasteet ovat nimettömiä. Toisen kirjaamaa haastetta ei tässä vaiheessa ole tarkoitus kritisoida, mutta esitettyjä ajatuksia voi toki kehitellä pitemmälle.
-> vähintään 50 + 50 tulevaisuuden haastetta.
Ehdotukset luetaan ääneen ja jos niiden joukosta löytyy päällekkäisyyksiä tai selvästi samaa asiaa tarkoittavia ideoita, ne pyritään yhdistämään.
2b. Ajatusten arvottaminen
Jokainen osanottaja saa kymmenen punaista ja kymmenen sinistä tarraa.
Punaiset tarrat: Idean hyvyys (= kuinka merkittävänä ja toteuttamiskelpoisena ajatusta tai ideaa sellaisenaan voidaan pitää nykytilanteeseen verrattuna).
Siniset tarrat: Idean vaativuus (= kuinka paljon uusia tietoja, taitoja ja taloudellisia resursseja ajatuksen toteutuminen/toteuttaminen vaatii nykytilanteeseen verrattuna. Mitä enemmän meillä on käytettävissämme ko. resursseja jo nyt, sitä enemmän tarroja – siis, sitä pienemmillä uusilla investoinneilla jne. voidaan toteuttaa ko. idea ja sitä paremmin se silloin tietysti on toteutettavissa).
Ryhmien jäsenet arvottavat nyt tarroillaan vastakkaisen ryhmän kirjaamat ehdotukset ja ideat. Tarrat voidaan jakaa juuri sillä tavoin kuin ko. osanottaja itse haluaa, vaikka kaikki kymmenen yhdelle ja samalle ehdotukselle tai kaikki erikseen.
Lasketaan ehdotusten saamien tarrojen lukumäärät ja valitaan molemmista ryhmistä eniten kannatusta saaneet jatkotyöskentelyä varten.
3. …ja miten haasteisiin vastataan
Työvälineet: Kynä, paperi, piirtoheitinkalvot, kalvotussit.
Jakaudutaan neljään työryhmään. Ryhmät laativat keskenään kukin oman käytännön tason toimintaehdotuksensa, jossa on otettu huomioon seuraavat näkökulmat:
- Millaisia niin käytännön tason kuin asenteellisiakin muutoksia asenteisiin ja käytäntöihin tarvitaan tulevaisuudessa, jotta em. aivoriihen aikana esiin nousseet ideat olisi mahdollista toteuttaa?
- Mitä toimenpiteitä se meiltä nyt vaatii?
- Mitä vahvuuksia meillä jo on?
- Miten edistämme käytännön tason yhteistyötä eri intressiryhmien kesken (tähän luetteloon mahdolliset yhteistyötahot).
Tarkoitus on hahmottaa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia ja ideoita, ei niinkään pelkästään kauniita ajatuksia, jotka sitten jäävät toteutumatta.
Kaikki ryhmät pohtivat kaikkia neljää osa-aluetta ja kirjaavat (tai piirtävät) kalvo(i)lle puhtaaksi ajatuksensa.
3b. Ryhmätöiden purku
Kunkin ryhmän kirjuri esittelee ryhmänsä tuotokset muille.
TOPI - Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaali 