Tulevaisuuspyörä verstastyöskentelyssä

Timo Nurmi

Esimerkkinä seutukunnan kehittämistyö

Ryhmätyön ohjeistus

1. Lyhyt esittäytymiskierros: Ryhmätyön aluksi jokainen esittelee itsensä toisille lyhyesti.

2. Ryhmän järjestäytyminen: Ryhmäläiset valitsevat keskuudestaan kirjaajan (tai kaksi) sekä ryhmän tuotosten esittäjän. Esittäjiä voi olla myös kaksi. Ryhmiin on nimetty etukäteen vetäjä, joka johtaa ja ylläpitää keskustelua sekä vahtii ajankäyttöä.

3. Ryhmän teeman avaaminen tulevaisuuspyörällä (~mind map, käsitekartta):

Ryhmätyössä sovelletaan tulevaisuuspyörää, joka on nk. mind map-menetelmä. Tulevaisuuspyörässä tutkittava asia voidaan purkaa osatekijöihinsä. Tulevaisuuspyörän avulla voidaan myös analysoida ja arvioida, miten tulevaisuuspyörässä kuvatut tekijät vaikuttavat kuhunkin muuhun osatekijään (toisiinsa). Tulevaisuuspyörän avulla voidaan järjestellä, ymmärtää ja täsmentää erilaisia tiettyyn asiaan, teemaan tai tulevaisuuteen liittyviä näkemyksiä ja niiden mahdollisia vaikutuksia.

Tulevaisuuspyörä on alun perin Jerome Glennin 1970-luvulla kehittämä strukturoitu, aivoriihityyppinen menetelmä, jossa etsitään paperille piirretyn pyörän ja siitä eteenpäin johtavien nuolien avulla esimerkiksi jonkin tärkeän trendin, tapahtuman, päätöksen tai heikon signaalin ensimmäisen, toisen ja kolmannen vaiheen vaikutuksia yhteiskunnan tai organisaation toimintaan, arvoihin jne. Menetelmän toisessa vaiheessa voidaan analysoida ja arvioida, miten erilaiset megatrendit yms. tunnistetut tulevaisuushaasteet vaikuttavat kuhunkin osatekijään.

Ohessa on tulevaisuuspyörän mallikuvio. Saman tyyppisellä kuviolla ryhmä avaa oman ryhmänsä teeman sijoittamalla teemansa nimen kuvion keskelle ongelmaa tai tutkimuskohdetta kuvaavan asian tai ilmiön nimen (esim. hyvinvointi, turvallisuus, henkilöstön koulutus jne.)

tulevaisuuspyora_malli
Ryhmän vetäjä aloittaa keskustelun kertomalla oman näkemyksensä siitä, mitä ryhmän teema hänen mielestään pitää sisällään. Tämän jälkeen keskustellen muut ryhmän jäsenet tuovat esille omia näkemyksiään teeman sisällöstä. Tässä vaiheessa ei käytetä kritiikkiä, vaan kuunnellaan tarkasti, mitä kukin ryhmäläinen haluaa sanoa. Kaikki keskustelussa esille nousseet teeman avaukset kirjataan fläpille tulevaisuuspyörän muotoon (kirjaaja) sitä mukaa, kun asioita tulee esille.

Teemaa avaavan keskustelukierroksen jälkeen ryhmä keskustellen jalostaa eteenpäin, ryhmittelee ja yhdistelee aiemmin esille nousseita asioita. Tämän jälkeen ryhmä valitsee keskustellen tai äänestystä käyttäen yhden tulevaisuuspyörän osa-alueen, jota lähdetään työstämään ja kehittämään eteenpäin.

4. Kehitettävän osa-alueen avaaminen, kehittämisideat ja valinta: Edellisessä kohdassa valittu asia avataan keskustellen ja keskustelusta kirjataan oleelliset asiat tulevaisuuspyörän muotoon fläpille.

Esimerkkitapaus: Seutukunnan kehityksen haasteet

Asian avaamisen jälkeen kukin ryhmäläinen miettii ja ideoi ensin itsenäisesti (muutaman minuutin) sitä, miten valittua asiaa kehittämällä voidaan tukea seutukunnan kehitystä, elinkeinoelämää ja yritystoimintaa. Tämän jälkeen on vuorossa ryhmäkeskustelu, jossa jokainen vuorollaan kertoo, miten hänen mielestään valittua asiaa pitäisi lähteä kehittämään. Ryhmäkeskustelun jälkeen ryhmitellään ja yhdistellään esille nousseet kehittämisideat ja valitaan parhaat keskustelemalla tai äänestämällä (paremmuusjärjestys, vahvuudet/heikkoudet, panos/tuotos tms.). Kirjaaja kirjaa jälleen oleelliset asiat fläpille.

Tässä vaiheessa ryhmä vastaa esim. seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitä kehitämme?
  • Mikä on kehitystoiminnan laajuus?
  • Mikä on kehittämiskohteen tarkempi sisältö?
  • Kenelle kehittäminen kohdennetaan?
  • Miten kehittäminen tapahtuu?

5. Hankeideapohjan täyttäminen: Tässä vaiheessa kehittämisideat muutetaan hankeidean/-ideoiden muotoon. Hankeidea kuvataan täyttämällä oheisen mallin mukainen hankeideataulukko ja vastaamalla siinä esiintyviin kysymyksiin. Taulukkopohja jaetaan ryhmille.

tulevaisuuspyora-taulukko

6. Ryhmien tuotosten esittely muille seminaarin osallistujille: Jokainen ryhmä vuorollaan esittelee täyttämänsä hankeideataulukon muulle joukolle. Aikaa taulukon esittämiseen on noin 5 minuuttia per ryhmä.
LISÄTIETOA:

Seuraavassa on ohjeet mind map -tekniikan käyttämiseksi. Ne ovat peräisin Opi oppimaan -kirjasta (Ringom 1994, 93-99*). Tekniikkaa esitellään myös Linnakylän (1990)* artikkelissa.

  • Laita paperi eteesi vaakasuuntaan. Paperin koko tulisi olla A3 silloin, kun teet muistiinpanoja kokouksista, luennoista tai kirjoista. Ryhmätyössä kartta voidaan tehdä taululle.
  • Kirjoita aihe keskelle paperia.
  • Piirrä tai kuvaa aihe pienessä mittakaavassa tekstin yläpuolelle, alapuolelle tai ympäri.
  • Piirrä viivoja keskeltä ulospäin. Kaikilla viivoilla on kytkentä keskikuvioon tai johonkin toiseen viivaan.
  • Kirjoita viivojen päälle avainsanoja ja lukuja tai piirrä kuvia ja symboleita.
  • Valitse avainsanoiksi mieluiten substantiiveja tai verbejä.
  • Käytä enintään kahta sanaa viivalla. Poikkeuksena ovat täsmällisyyttä vaativat asiat, kuten lainaukset, nimet, matemaattiset kaavat tai määritelmät, jotka voidaan sijoittaa kartan reunaan ja varustaa viittauksella tai nuolella avainsanaan päin.
  • Laita vain yksi sana viivalle käyttäessäsi tekniikkaa ideointiin.
  • Kaikkien sanojen tulee olla alleviivattuja vähintään viimeiseen kirjaimeen asti.
  • Käytä paljon värejä (yhdellä värillä ei tätä tekniikkaa saa oikein toimimaan).
  • Piirrä geometrisia kuvioita, merkkejä, symboleita, nuolia, piirroksia ja värejä osoittamaan tärkeysjärjestystä ja viittauksia.
  • Visuaalinen kartta on helpompi muistaa kuin pelkkiä sanoja sisältävä kartta. (Ringom 1994, 93-99* .)
Mainokset