Anita Rubin

Tulevaisuusprojektin toteuttaminen

Tulevaisuusprojekti voidaan toteuttaa koulussa useallakin eri tavalla. Koulussa voidaan järjestää esimerkiksi erityinen tulevaisuusaiheinen teemapäivä tai vaikkapa kokonainen teemaviikko, jonka peruslähtökohtana on kehittää tulevaisuuskasvatuksen avulla nuoren tietoa tulevaisuuden tekemiseksi ja hänen omista mahdollisuuksistaan sen muuttamiseksi parhaaseen mahdolliseen suuntaan. Teemapäivään voivat osallistua niin oppilaat, opettajat kuin muu koulun henkilökunta.

Samalla, kun nuori joutuu pohtimaan omia tulevaisuudenkuviaan ja niitä tulevaisuuden odotuksia, toiveita ja pelkoja, joista tulevaisuudenkuvat muodostuvat, hän joutuu selvittämään tulevaisuutta myös laajemmasta perspektiivistä esimerkiksi pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta. Samalla on tarkoitus kehittää nuoren vuorovaikutustaitoja, kun projektien tuotoksia esitetään muille.

Tulevaisuusprojektin tekijöiksi voidaan hyvin ottaa mukaan myös koulun muuta henkilökuntaa, vahtimestarit, keittolan henkilökunta, kanslian väki ja siivoojat. Jos teemapäivän tai -viikon yleisteema sivuaa esimerkiksi koulun kehitystä ja/tai hallintoa, kunnan tehtäviä, kunnallishallintoa, tms. asioita, henkilökunnalla on varmasti omia ideoita ja tarpeita, jotka on näin hyvä ottaa projektityön näkökulmissa huomioon.

Tulevaisuusteemapäivä tai -viikko

Koulun tulevaisuusprojekti voi siis olla esimerkiksi tulevaisuusteemapäivä (tai -viikko), jonka aikana tehdään ryhmätöitä, kootaan työt yhteen ja esimerkiksi taulukko-menetelmällä etsitään tärkeimmät tulevaisuuteen vaikuttavat tekijät. Teemapäivä voi olla myös toistuvasti määrätyn ajanjakson kuluessa esimerkiksi jokin etukäteen sovittu viikonpäivä, vaikkapa joka perjantai kahden kuukauden ajan. Sinä päivänä koulun normaalit arkirutiinit murretaan, ja niin oppilaat kuin opettajat kuin mahdollisesti koulun muukin henkilökunta kokoontuu ryhmissä tekemään jotain ajankohtaista, tulevaisuusteemaista, kaikkia osallistujia innostavaa projektityötä.

Teemapäivään tai -viikkoon valmistautuminen

Ennen teemapäivää tai -viikkoa opettajat kokoontuvat muutaman kerran yhteiseen palaveriin pohtimaan teemapäivän toteutukseen vaikuttavia asioita. Ensimmäinen tehtävä on löytää teemapäivän tai -viikon yhteiset raamit ja valita varsinainen teema tai teemat. Aluksi olisi hyvä selvittää omien tietojen taso ko. teemaan liittyvistä asioista, kaivaa esiin oma motivaatio, selvittää tarvittavat resurssit ja ottaa yhteyttä mahdollisiin yhteistyötahoihin ja/tai sponsoreihin teemapäivän tai -viikon järjestämiseksi onnistuneella tavalla. Samalla on yhteisesti päätettävä siitä, millä tavoin teemapäivän tuotokset arvioidaan tasapuolisesti, kannustavasti ja jokaisen oppilaan omaa panosta arvostaen.

Yksi peruslähtökohta tulevaisuusteemaisen projektipäivän tai -viikon taustalla on, että oppilaiden oma panos, ajatukset, ideat, toiveet ja pelot aina ko. asiassa voitaisiin myös saattaa yleisesti tietoon – näin nuorten omaa panosta paremman huomisen luomiseksi käytettäisiin hyväksi sen sijaan, että projektin tulokset jäisivät koulun hyllyille pölyttymään. Opettajien palaverissa voitaisiin pohtia myös tätä. Samalla opettajien pitäisi miettiä etukäteen, kuinka he itse osallistuvat työryhmien toimintaan (opettajan rooli on olla ryhmässä läsnä ja käytettävissä, kun oppilaat tarvitsevat apua). Tarkoituksena on selvittää, mitä itse kukin voi tarjota tai tehdä.

On tärkeää laatia hyvä, joustava ja täsmällinen päiväohjelma, jota pyritään mahdollisuuksien mukaan sitten teemapäivänä noudattamaan. Yksi keino tilanteen pitämiseksi hallinnassa on nimittää yksi tai useampi koordinaattori, joka on koko ajan selvillä siitä, mitä eri työryhmissä tehdään, missä ne kokoontuvat ja ketkä ovat ryhmävastaavia.

Ennakkotoimenpiteet koulussa

Ennen teemapäivää eri oppiaineissa voidaan ottaa opetuksessa ja tunneilla keskustelussa esille niihin parhaiten sopivia tulevaisuusteemoja ja miettiä oppiainetta sellaisenaankin tulevaisuusnäkökulmasta esimerkiksi seuraavista lähtökohdista:

• Millä tavalla jokin projektiin liittyvä päätös/asiakokonaisuus tms. on kehittynyt historiassa, miten sitä käsitellään nyt ja miten asiassa pitäisi edetä, että tulevaisuus tässä asiassa olisi paras mahdollinen?
• Mitkä arvot vaikuttavat ko. päätöksen/asiakokonaisuuden käsittelyssä ja ymmärtämisessä? Millaisia arvoristiriitoja asian käsittelyssä ja siitä käytävässä keskustelussa voidaan nähdä?
• Miten ko. asian tai päätöksen seurauksia on mitattu tai voidaan mitata?
• Millainen ihmiskuva päätöksen/asiakokonaisuuden laatijoilla tai siitä keskustelevilla mahdollisesti on? Millainen sen pitäisi olla?
• Miten päätös/asiakokonaisuus vaikuttaa paikallisella vs. kansallisella vs. globaalilla tasolla? Mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Mitkä ovat sen vaikutuksen pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon? Miten se on ymmärrettävissä kestävän kehityksen periaatteen kannalta?
• Onko päätöstä/asiakokonaisuutta pohdittaessa otettu huomioon oman aikamme erityispiirteet? Millä tavoin ne näkyvät?
• Onko päätöstä/asiakokonaisuutta pohdittaessa otettu huomioon oman alueemme erityispiirteet ja tarpeet? Millä tavoin ne näkyvät?
• Miten omaa oppiainetta voidaan käyttää tulevaisuudessa hyödyksi – miten se edistää esimerkiksi tulevaisuuden työtä?
• Mikä on oman oppiaineen merkitys ko. päätöksen/asiakokonaisuuden ymmärtämisessä? Miten sitä voidaan käyttää hyväksi asiaa pohdittaessa?

Jako työryhmiin

Päivään tai viikkoon valmistaudutaan jakamalla oppilaille valmiit lomakkeet, joihin on merkitty eri teemojen nimet, työpisteet, työmenetelmät sekä ohjaavan opettajan ja/tai oppilaskoordinaattorin nimi. Lomakkeet on valmisteltu opettajien palaverissa keskustelun pohjalta ennen teemapäivää. Oppilas kirjoittaa nimensä sen työryhmän kohdalle, johon hän haluaa osallistua.

Työryhmän ei tarvitse olla aina sama, jos erillisiä tulevaisuuspäiviä järjestetään useita, mutta yhden teeman ympärille rakennetun päivän tai -viikon aikana olisi pyrittävä pysymään samassa ryhmässä. Jokaisen oppilaan on kuitenkin osallistuttava johonkin ryhmään. Jos vaikuttaa siltä, että ajatuksia työryhmiksi ehdotetaan useita, oppilaita voidaan innostaa itse kehittelemään sopivia ryhmiä ja ehdottamaan niihin ohjaajia.

Työryhmien työskentelytila voi olla luokka, koulun jokin muu tila, piha, koti, kaupungilla tai kylällä jokin sopiva paikka tai vaikka metsä, riippuen työryhmän työskentelymetodista ja tarvittavista materiaaleista. Koordinaattorin olisi kuitenkin voitava helposti käydä seuraamassa työryhmän työtä. On myös valittava sellaiset työskentelypaikat, että työryhmän vetäjälle ei synny ongelmia ryhmän pitämiseksi kasassa ja keskittyneenä tehtäväänsä.

Päivän lukujärjestys ja työn kulku

Päivän lukujärjestys voisi olla vaikkapa seuraavanlainen:

Päivänavaus tulevaisuusteemoista:

Oppilaat miettivät jonkin ajankohtaisen asiakokonaisuuden ympärillä ajatuksiaan ja ideoitaan ja kertovat niistä lyhyesti päivänavauksessa. Tämä voi olla johdatteluna päivän tulevaisuusteemaan – esimerkiksi päivän lehdessä olleita teemaan liittyviä artikkeleita koskeva lyhyt kritiikki:

• näkyikö niissä tulevaisuusajattelua;
• otettiinko päätösten tulevaisuusvaikutukset huomioon;
• oliko asioita käsitelty siten, että niihin sai myös taustaa, ja lukija pystyi siten itse rakentamaan perspektiiviä;
• oliko asiaa käsitelty erillisenä vai siten, että asioiden ja päätösten yhteisvaikutukset otettiin huomioon, jne.

Kokoontuminen työryhmiin:

Aluksi on tarkistettava, että työtilat on muutettu mahdollisimman mukaviksi ja tarvittavat työvälineet ovat valmiina ja saatavilla.

Ehdotus työryhmiksi:

1. Tulevaisuuden talon/kaupungin suunnittelijat pohtivat yhdessä alueen rakennushankkeista ja kunnallispolitiikasta vastaavien tahojen kanssa oman alueen kehittämiseen liittyviä ideoita. Ryhmä voi toimia myös yhteistyössä yrittäjyysryhmän, ympäristöryhmän ja poliittisen ryhmän kanssa.
2. Tulevaisuuden koulu -idearyhmä miettii, mitä haasteita ja mahdollisuuksia koululla ja opetuksella on tulevaisuudessa.
3. Kirjoitus-/esseeryhmä: Kirjoita lapsenlapsesi haastattelu tai lapsenlapsesi haastattelee sinua vuonna 2045, tms. Kirjoita tulevaisuuteen sijoitettu näytelmä päivän teemasta (mahdollisesti yhteistyötä uutisryhmän, musiikkiryhmän, runoryhmän, draamaryhmän ja tanssiryhmän kanssa).
4. Science fiction-ryhmä laatii tekstin tai skeeman päivän teemasta.
5. Runoryhmä laatii runoantologian tulevaisuusaiheista tai päivän/viikon teemasta (yhteistyömahdollisuus esim. musiikkiryhmän, draamaryhmän ja tanssiryhmän kanssa).
6. Musiikkiryhmä tekee laulun tai lauluja päivän teemasta. (Musiikkiryhmä voi toimia myös yhdessä runoryhmän, tanssiryhmän ja/tai draamaryhmän kanssa.)
7. Tietotekniikkaryhmä, laatii vaikka uuden ohjelman, pelin tms. jolla kuvata huomispäivän mahdollisuuksia päivän teeman muistaen.
8. Uutisryhmä, tekee huomispäivän lehden, ja/tai radio- ja/tai tv-ohjelman (millaisia uutisia voisi olla vaikkapa vuonna 2050? Paikkakunnan päättäjien nauhoitettuja ja suoria haastatteluja päivän teemasta, jne.)
9. Tulevaisuuden tanssi/koreografia/voimisteluryhmä (mahdollisesti yhteistyötä esimerkiksi musiikkiryhmän, runoryhmän ja kirjoitus-/esseeryhmän kanssa).
10. Julisteentekijät, joilla on aiheena päivän teema, esim. miten ympäristö voidaan ottaa huomioon siten, että lapsenlapsillemmekin jää jotain kaunista, tms. (Yhteistyömahdollisuus esim. tulevaisuusesitystä hiovien ryhmien ja kunnallissektorilla tulevaisuutta miettivien ryhmien kanssa.)
11. Draamaryhmä, harjoittelee jonkin tulevaisuusaiheisen näytelmän tai tekee musikaalin tai kabareen tulevaisuusteemasta (mahdollisesti yhteistyötä esimerkiksi musiikkiryhmän, runoryhmän ja kirjoitus-/esseeryhmän kanssa).
12. Roolipeliryhmä, laatii ja toteuttaa päivän teemasta tulevaisuuteen sijoitetun roolipelin.
13. Kommunikaatioryhmä, sähköposti- ja fax-yhteydet ystävyyskouluihin, keskustelua ja kooste päivän teemasta.
14. Yrittäjyysryhmä hankkii tietoa, käy keskusteluja ja ideoi yhdessä paikkakunnan päättäjien ja yrittäjien edustajien kanssa uusia yrittämisen mahdollisuuksia alueellisesti.
15. Poliittinen ryhmä etsii ja kartoittaa laajempia yhteistyömahdollisuuksia alueen päättäjien, koulun ja nuorten välillä ja pyrkii miettimään uusia keinoja, millä nuorten ääni saataisiin paremmin kuuluville kunnallisessa/valtakunnallisessa päätöksenteossa.
16. Ympäristöryhmä miettii alueellisia ja laajempia ympäristöä koskevia asioita.
17. Internet- ja ATK-ryhmä etsii tietoverkosta tietoa muiden ryhmien käyttöön.

Tulevaisuustyöryhmien työskentelytapa voi olla jokaisella erilainen, mutta käsiteltävien aiheiden tulisi olla samoja tai ainakin sisältää aineksia edellä hahmotelluista teemakokonaisuuksista, jotta lopputulos olisi mitattavissa ja analysoitavissa koulun projektin loppuraportointia varten. Työryhmien välinen yhteistyö on erittäin suositeltavaa.

Tuotos ja loppuarviointi

Kun työryhmät ovat saaneet työnsä päätökseen, kootaan kouluun tulevaisuusnäyttely ryhmien työn tuloksesta. Tuotos voi olla vaikkapa yhteenvedonomainen tulevaisuuskartta eri ryhmissä esille tulleiden asioiden pohjalta (esim. piirtäen, kirjoittaen tms.).

Näytelmät, runot, tanssit, tulevaisuusmusikaali tms. esittävän taiteen keinoin tehty työ voidaan tietenkin esittää sopivassa mahdollisessa tilaisuudessa julkisesti koulun omissa tilaisuuksissa. Päättäjien ja yrittäjien kanssa yhteistyössä kehiteltyjen ideoiden ja muiden tuotosten esittäminen laajemminkin esim. paikallisessa lehdessä, radiossa tai sitä varten erityisesti kehitetyllä foorumilla voisi tuottaa todellista hyötyä jatkossakin.

Tuotoksen kokoajina voivat olla oppilaat yhteistyössä työryhmien vetäjien kanssa tai varta vasten tätä tehtävää varten valitut työryhmien edustajat. Kokoajat voivat kokoontua erikseen ennen projektipäivää miettimään, millaisessa ilmiasussa lopputuotos saataisiin mahdollisimman hyvin ja kattavasti esille. Samalla tulevaisuuskartan tekijät voivat laatia esimerkiksi omana opinnäytteenään tuotoksesta päivän teeman pohjalta esiin nousevia tulevaisuusskenaarioita.

Sidosryhmät

Lopuksi voidaan järjestää myös oppilaiden, opettajien ja vanhempien (ja mukana voivat olla myös kunnan/kaupungin tms. julkishallinnon ja yrittäjien edustajat) yhteinen paneelikeskustelu, jossa oppilaat ja paneelin jäsenet yhdessä pohtivat ja arvioivat niitä asioita, ideoita ja skenaarioita, joita työryhmien työn perusteella on laadittu. Kysymykseen tulee pohdiskelu, millaisia ovat toivottavat tulevaisuudet niissä asioissa, joita koulussa on teemakokonaisuudessa esitetyistä asioista tullut esille, kuinka niihin päästäisiin, mitä ne edellyttävät päätöksenteossa, jne.

Esimerkki ympäristöteeman toteutuksesta

Seuraavassa on esitetty ympäristöön liittyvän tulevaisuusteeman käsittelyä ja opetusmahdollisuuksia eri kouluasteilla. Teemaa voidaan aluksi käsitellä eri oppiaineissa kunkin omasta näkökulmasta.

Uskontotunnilla voidaan selvittää vaikka kotitehtävänä, kuinka Raamatussa tai sen jossain kirjassa käsitetään ympäristöä ja millaisia käsityksiä ko. ajan ihmisillä Raamatun mukaan ympäristöstä oli. Voidaan pohtia, miten eri kristityt uskontokunnat ymmärtävät esimerkiksi käskyn ”lisääntykää ja täyttäkää maa”, tms. Elämänkatsomustiedon tunnilla voidaan puhua eri uskontojen ympäristökäsityksistä, liikuntatunnilla voidaan selvittää, miten eri liikunnan lajit vaikuttavat ympäristöön, miten luonnossa liikutaan tai miten esimerkiksi hiihtohissien rakentaminen vaikuttaa tunturimaastoon, jne.

Ympäristötehtäviä ja -kysymyksiä

Teemana kylä tai kunta:

Millainen se oli 50 vuotta sitten? Tutkitaan vaikka vanhoja sanomalehtiä kirjastossa tai lehden toimituksessa.

• Millaisia päätöksiä on tehty, että alue on nyt tällainen?
• Miten saisimme tästä viihtyisämmän? Mitä pitäisi tehdä, mihin rakentaa taloja/katuja/teitä/puistoja jne.
• Miten nuoret viihtyisivät paremmin? Entä lapset, vammaiset ja vanhukset, mitä he tarvitsevat? jne.
• Millaiseksi kuvittelen mielessäni oman kyläni tai kuntani 50 vuoden kuluttua.

-> Tuotos: esseitä, piirroksia, luonnoksia, suunnitelmia ja askartelutöitä; ryhmän yhteinen projektityö Tulevaisuuden kaupunki, jne.

Teemana perehtyminen kunnalliseen päätöksentekoon ja sen ympäristöpoliittisiin perusteisiin:

• Onko kunnalla omaa ympäristö- tai energiapoliittista ohjelmaa? Jos on, millainen se on? Jos ei ole, millainen sen pitäisi olla?
• Miten saisimme kunnalliset päätöksentekijät kuuntelemaan nuoria/kuntalaisia yleensä esim. kaavoitukseen liittyvissä asioissa?
• Mitä konkreettisia ehdotuksia nuoret voisivat itse tehdä? Millaiseen huomiseen nykyinen kaavoitukseen liittyvä ympäristö- tai energiapoliittinen ajattelu tai sen puute johtaa? jne.

-> Tuotos: Essee- tai ainekirjoituskokoelma; sävellys, tanssi; runokokoelma; pienimuotoinen seminaarityö; teemaan paneutunut lehti, radio-ohjelma, video tms; tietokoneohjelma tai -peli; näytelmä tai kabaree.

Tulevaisuusverstas yhdessä kaupungin tai kunnan päättäjien kanssa

Oppilaista on tarkoitus tulla tulevaisuuden tekijöitä!

Tärkeää tulevaisuuden tekemisessä on varsinainen toiminta: Kun tuotos on valmis, se voidaan esittää vaikka koulun johtokunnan jäsenille, vanhempainneuvostolle, kunnan-/kaupunginvaltuustolle tai -johtajalle ja muille päättäjätahoille, esitellä se paikallisessa lehdessä, radiossa tai paikallistelevisiossa. Tarkoitus ei ole, että hyvät, tarkasti pohditut ja perustellut ideat ja toimintamallit jäävät unohduksiin koulun arkistoihin, vaan että niiden pohjalta lähdetään tekemään asialle jotain.

Ohjeeksi oppilaalle

Laadi SKENAARIOITA ja anna niille nimet, esimerkiksi:

1. hyvä huominen, kuvaile se ja kerro miten sinne mennään (utopia);

2. mikään ei muutu -huominen – sama kehitys jatkuu, kaikkea on vain määrällisesti vähän enemmän, niin hyvää kuin pahaakin;

3. huono huominen – kaikki päin seiniä (dystopia);

4. paluu menneeseen -huominen – joskus oli kaikki paremmin ja nyt menee huonosti: miten saataisiin ne menneet hyvät ajat takaisin?

4. muutoksen huominen – yllättäviinkin asioihin on varauduttu.

jne.

Mieti mikä on mahdollista, todennäköistä, toivottavaa ja epämieluista ja perustele ajatuksesi. Kerro, miten eri vaihtoehdot tulisivat toteutumaan ja millaisia päätöksiä pitää tehdä, että kukin niistä käy toteen. Kirjoita/piirrä tms. ne puhtaaksi. Yritä olla mahdollisimman johdonmukainen.

Muistathan, että skenaariosi ovat muuntuvia ja dynaamisia – kaiken lukemasi, oppimasi ja pohtimasi tarkoitus on vaikuttaa niihin. Voit piirtää tai kirjoittaa niitä puhtaaksi uudestaan koko ajan sen mukaan, mitä uutta tietoa saat.

UTOPIAT JA DYSTOPIAT: Millainen on oma tulevaisuudenkuvasi? Mitä pidät toivottavana, mitä et haluaisi missään nimessä tapahtuvan? Millä tavalla oma utopiasi voidaan toteuttaa? Millaiset päätökset johtavat negatiiviseen tulokseen – miten ne päätökset voidaan välttää?

Lue lehtiartikkeleita asiasta, etsi tietoa kirjoista, kirjastoista, juttele perheesi/ ystäviesi/päätöksentekijöiden jne. kanssa. Ideoi, analysoi, ole kriittinen. Tärkeintä on ottaa huomioon, miten eri asiat vaikuttavat toisiinsa. Mieti, miten historiallinen tilanne, talous, kunnallinen päätöksenteko jne. vaikuttavat asiaan. Muista myös arvot ja niiden vaikutus päätöksentekoon.

Mieti, millaista aikajännettä haluat käyttää. Laadi vaikka useita malleja eripituisten aikavälien päähän (maailma/tutkimasi asiantila 50 v. – 100 v. –1000 vuoden kuluttua). Muista myös mennyt (50 v. – 100 v. – 1000 vuotta sitten) ja ota selvää, kuinka on päädytty tähän tilanteeseen, jossa nyt olemme.

Käytä mielikuvia, ole luova ja usko omiin ajatuksiisi ja unelmiisi. Millaisena SINÄ NÄET tulevaisuuden – millaisia visioita, näkemyksiä, ajatuksia sinulla siitä on?