Driving Forces – muutosvoimat

Anita Rubin

Yhteiskunnalliseen päätöksentekoon  vaikuttaa myös kolmas ryhmä muutosvoimia, jotka ovat läheistä sukua trendeille ja megatrendeille. Näitä voimia kutsutaan englanniksi käsitteellä ”driving forces” (tai ”drivers”). Suomenkielistä käännöstä ei ole, mutta käsitteen voisi kuitenkin kääntää vaikkapa päämäärähakuisuudeksi tai ”pyrkimyksellisyydeksi”. Driving forces on usein käännetty myös käsitteeksi ”muutosvoimat”.

Taustalla on teleologinen ajatus siitä, että hyvin suurella osalla maailmassa esiintyviä ilmiöitä on havaittavissa pyrkimys johonkin määriteltävissä olevaan suuntaan: tapahtumien kulku on tiettyjen päämäärien ja tarkoitusten ohjaamaa. Ajatellaan vaikkapa esimerkiksi voikukkaa: se pyrkii kasvamaan, ja vaikka voikukkapellon päälle laskettaisiin asfaltti, kukka sinnikkäästi työntää keltaisen mykerönsä vähitellen asfalttipinnan läpi.

Muutosvoimien merkitys

Muutosvoimailmiöt ovat yhteiskunnan tai sitä laajemman tason ilmiöitä, jotka suuntaavat  päätöksentekoa ja valintoja, mutta jotka eivät välttämättä jatku tulevaisuudessa samassa mielessä kuin trendit ja megatrendit. Driving forceilla ei oikeastaan ole suuntaa, mutta silti nämä ilmiöt toimivat joko tietoisella tai tiedostamattomalla tasolla  päätöksenteon ja valintojen taustalla. Ne ovat oletusten joukko, jota ei myöskään kyseenalaisteta – siis eräänlaisia arjen paradigmoja. Kun joku sitten huomaa kyseenalaistaa vallitsevan muutosvoiman, se herättää usein paljon huomiota ja vastarintaakin.

Muutosvoimat voivat olla eräänlaisia yhteiskunnassa, organisaatiossa tai yksittäisillä toimijoilla olevia, tähän aikaan ja tapoihin liittyviä perususkomuksia: Ne voivat olla käsityksiä asioiden nykytilasta tai esimerkiksi sellaisia ilmiöitä, joita pidämme oikeana ja totena ilman, että asioita olisi yhteiskunnassa juurikaan analysoitu, saati kritisoitu. Perususkomukset eivät kuitenkaan ole ainoita muutosvoimien lajeja: myös esimerkiksi yhteiskunnan sosiaalinen tilanne on driving force, samoin uskonto tai vaikka yhteisesti koettu kansakunnan tai väestönosan historia tai yhteiseksi mielletty kohtalo voivat olla sitä. Samalla driving forcet myös vaikuttavat  muutoksiin.

Muutosvoimien luonne

Tyypillistä driving force-ilmiöille on, että ne ilmentävät ns. “ajan henkeen” liittyviä asioita, uskomuksia, yleisesti hyväksyttyjä oletuksia asioiden tulevasta tilasta, ilmiöitä, todellisuuden osa-alueita tai tekijöitä tai asiantiloja. Siten ne liittyvät usein asenteisiin, arvoihin ja arvostuksiin.

Muutosvoimat voidaan usein esittää lauseen tai väittämän muodossa ja nämä väittämät ilmaisevat yleistä käsitystä jostain olemassa olevasta asiantilasta. Tällaisia muutosvoimia ovat esimerkiksi sellaiset uskomukset kuin

  • ”talouskasvu on tärkeä yhteiskunnallinen tavoite tulevaisuudessakin”,
  • ”ihmiset käyttävät lisääntyneet tulonsa jatkossakin materiaaliseen kulutukseen”,
  • ”aina jossain päin maailmaa soditaan”,
  • ”EU:n laajenemista ei voi pysäyttää”,
  • ”tasaavaan aluepolitiikkaan ei ole paluuta”,
  • ”luemme jatkossakin tekstit paperilta”.

Driving forcet skenaarioissa

Myös eri skenaarioilla voi olla taustallaan erilaiset driving forcet: jossakin se voi olla voimakas ympäristöarvojen muutos (väittämänä esitettynä esim. seuraavasti: ”Ympäristöasioihin on kiinnitettävä huomiota, jotta ihmisen hyvinvointi voidaan turvata.”), jossain toisessa voimakas tietotekninen kehitys (esim.: ”Tietoteknologian hyödyntäminen on edellytys organisaation menestykselle” tai ”tietoteknologian leviämistä ei voida pysäyttää” tms.), kolmannessa tietyn firman tai toimialan määräävä markkina-asema (esim.: ”Nokian menestyminen on edellytys Suomen hyvinvoinnin kasvulle”) ja neljännessä vaikkapa voimakas talouspakolaisuus (esim.: ”Jos rajavalvonta pettää, itärajan takaa on tulossa valtava määrä ihmisiä Suomeen helpomman leivän toivossa.”)

Esimerkkejä muutosvoimista

Esimerkkeinä käyttäytymisen muotoihin ja viestintään liittyvistä driving force -ilmiöistä voidaan ottaa vaikka on ns. “poliittinen korrektius”, joka vaikuttaa siihen, miten käyttäydymme yksilöinä erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Poliittinen korrektius mm. määrittää, millaista kieltä ja millaisia käsitteitä käytämme. Emme esimerkiksi kutsu mustaihoista julkisuudessa ”neekeriksi”, koska tämä nimitys katsotaan kansainvälisellä tasolla rasistiseksi ja loukkaavaksi, vaikka suomalaisilla ei tähän nimitykseen varsinaisesti liity rasistista historiaa. Perususkomus tämän driving forcen taustalla on se, että kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia ja se, että kaikkia on kohdeltava siten, että vältetään turhia loukkauksia. Trendi, johon tämä poliittisen korrektiuden driving force vaikuttaa, on esimerkiksi käsite ”African-American”, afroamerkikkalainen, jolla Yhdysvalloissa on pyritty korvaamaan loukkaavammaksi koetut mustan väestönosan nimitykset.

Toinen driving force on esimerkiksi juutalaisten käsitys Israelin alueesta heille luvattuna maana ja toisaalta palestiinalaisen väestön kuva israelilaisista maahantunkeutujina. Tämä aiheuttaa poliittista jännitystä ja ristiriitoja, jotka ilmenevät siinä, miten siellä toimitaan yhteiskuntana. Trendi, johon tämä driving force vaikuttaa, on sekä politiikka että kansalaisten yleiset asenteet, jotka johtavat toisaalta epäoikeudenmukaiseen suhtautumiseen ja toimintaan alueen palestiinalaista asujaimistoa kohtaan, toisaalta verisiin ja jatkuviin väkivallantekoihin puolin ja toisin.

Kolmas driving force voisi olla vaikka se, että uskomme vahvasti, että opetuksessa ja tieteen tekemisessä tieteidenvälisyys ja monitieteisyys ovat asioita, joihin tulee pyrkiä. Tämä ”muutoksen moottori” on jo pitkään ohjannut niin tieteen tekemistä kuin tiedepolitiikasta ja tutkimuksen ja opetuksen rahoituksesta päättävien tahojen toimintaa. Kuitenkin molemmilla ilmiöillä voi positiivisten seuraamusten lisäksi yhtä hyvin olla myös negatiivisia seurausilmiöitä, kuten esimerkiksi se, että tieteen tekeminen pinnallistuu, kun yksittäiseltä tutkijalta tai opettajalta aletaan vaatia tietämystä asioista, joihin perehtymiseen hänellä ei voi olla aikaa, koulutusta eikä muita resursseja käytössään.

Trendin ja driving forcen ero

Trendistä voi tulla muutosvoima, mutta driving forcesta ei oikeastaan voi tulla trendiä – se on jo tavallaan ohittanut tämän vaiheen. Voidaan ajatella vaikka niin, että siinä missä trendi on tilastotieteellisesti ajatellen itse selitettävä muuttuja, muutosvoima taas muutosta selittävä tekijä. Eron tekeminen ei kuitenkaan ole aina kovin yksiselitteistä. Toisaalta driving forcet vaikuttavat trendin kehityskaareen, koska ne osaltaan sanelevat sitä, mitä yhteiskunnassa kulloinkin pidetään korrektina, hyvänä ja oikeana.

Voidaan myös ajatella, että driving forcea ja trendiä (megatrendiä) mitataan eri mittareilla – ne eivät ole yhteismitallisia. Trendit eivät ole niinkään riippuvaisia arvoista, kun taas driving forcet usein ilmentävät yhteiskunnassa vallitsevia arvoja. Trendit ovat selvästi muuttuvaan aikaan sidottuja ilmiöitä, kun muutosvoimia tarkastellaan jonain määrättynä hetkenä. Trendin yksi määrite liittyy muuttuvaan aikaan ja muutokseen yleensäkin, kun taas driving forcet ovat jonain tarkastelun alla olevana ajanhetkenä yhteiskunnan arvoilmastossa vaikuttavia ilmiöitä, joiden merkitys näkyy päätöksissä ja valinnoissa. Trendejä tutkitaan usein sellaisenaan, kun taas driving forcea voi olla vaikea havaita tai ymmärtää muulla tavoin kuin niiden aiheuttamien vaikutusten kautta. Driving forceilla on usein tekemistä ns. hiljaisen tiedon kanssa – päätöksenteossa ei useinkaan erikseen mainita päätöksiin vaikuttaneita muutosvoima-asioita ja -ilmiöitä, vaan ne oletetaan itsestään selvyyksiksi ja otetaan ikään kuin annettuina.

Esimerkkejä

Ajatellaan vaikkapa sellaista megatrendiä kuin ”kestävä kehitys”: Muutosvoima kestävän kehityksen megatrendiä ilmentävien päätösten taustalla on usein se, että ”ympäristön tila on huonontumassa ja huononee yhä”. Niinpä meidän on tehtävä viisaita päätöksiä, jotta tilanne korjautuisi. Tämä kuitenkin voi johtaa sellaiseen todellisuuteen, jossa toisilleen täysin vastakkaisia päätöksiä, tavoitteita tai etuja voidaan kaikkia perustella samalla megatrendillä, kuten esimerkiksi Suomessa on tapahtunut viidennen ydinvoimalan rakentamista koskevassa keskustelussa.

Toinen viime aikoina voimakkaasti trendistä megatrendiksi muuttumassa oleva asia on turvallisuus, erityisesti vuoden 2001 syyskuun tapahtumien jälkeen. Otetaan esimerkiksi täysin vastakkaisia ajattelutapoja edustavat tahot, länsimainen ja islamilainen arvomaailma. Molemmat kokevat itsensä uhatuiksi, toinen globalisaation ja toinen äärimuslimien toiminnan vuoksi. Yksi tärkeä driving force tässä tapauksessa on mm. usko, että ”paha voidaan kitkeä maailmasta.” Toinen driving force on ”me edustamme hyvää, kun taas vastapuoli edustaa pahaa.” Tämä johtaa kolmanteen driving forceen, jonka mukaan ”meillä on oikeus suojella itseämme pahalta.” Lopputulos on mm. toisen osapuolen kannalta oikeutettuina näkemät Osama bin Ladenin perustamien Al Quaida-joukkojen tuhotyöt ja toisen osapuolen kannalta puolestaan Afganistanin pommitukset Al Quaida-joukkojen tuhoamiseksi.

driving force2

Kuvio 1. Trendit ja driving forcet yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

> Trendianalyysi tulevaisuudentutkimuksen menetelmänä

 

Mainokset