Anita Rubin

Heikko signaali on tapahtuma tai ilmiö, jota voidaan pitää ensimmäisenä ilmauksena  muutoksesta. Tavallisin määritys sanoo, että se on ilmiö, jonka tapahtumisen todennäköisyys on matala, mutta jos se tapahtuu, sen seurausvaikutukset ovat suuret (ks. esim. Inayatullah 1996, 196). Toisaalta tämä määritys soveltuu paremmin villiin korttiin (ks. jäljempänä). Toinen määritelmä kuvaa heikkoa signaalia uudeksi, äkillisesti ilmestyväksi ilmiöksi tapahtumaksi tai kehityskuluksi, jota ei ole osattu eikä voitu ennakoida, mutta joka voidaan nähdä sellaisenaan tai jonkin toisen ilmiön, tapahtuman tai kehityskulun ensimmäisenä ja usein vähäisenä merkkinä. Sen seurausvaikutukset muuhun kehitykseen saattavat kuitenkin olla suuret.

Usein heikon signaalin käsitettä käytetään synonyyminä englanninkielisille termeille ”emerging issues”, ”early warnings” tai ”early indicators”. Joskus käytetään myös käsitettä ”germ”, (itu tai bakteeri).

Heikkojen signaalien luonne

Heikot signaalit voivat siis ensinnäkin olla ns. aikaista informaatiota. Esimerkkinä voidaan ajatella vaikka tietoa jostain mahdollisesta tapahtumasta, joka ei kuitenkaan vielä ole konkretisoitunut (vaikka aikainen tutkimustieto tai löydös joltain tieteen alalta). Toiseksi heikot signaalit ovat muutoksen ensioireita. Tuleva tapahtuma ei ehkä itsessään ole näkyvä, mutta se voi ”oireilla”, ja lukien kyseisiä oireita on mahdollista ennakoida muutos. (Hiltunen 2001, 3.) Vaatii myös tarkkuutta ja aikaa erottaa todellinen heikko signaali pelkästä satunnaisesta vaihtelusta. Kolmanneksi heikko signaali voi olla myös jonkin jo ennestään tunnetun asian uudessa ympäristössä tapahtuva uudenlainen soveltaminen.

Luonteeltaan heikko signaali on usein hämmentävä ja provokatiivinen, odottamaton. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä voida perustella tilastollisesti uskottavalla jatkuvuudella kuten esimerkiksi historiallisella aikasarjalla. Sen sijaan se on ilmaantuessaan tai se heijastaa omassa ympäristössään jotain uutta, jotain sellaista, mitä ei aikaisemmin oikeastaan ole ollut.

Usein sille, joka ensimmäisenä havaitsee heikon signaalin merkityksen kehitykselle, saatetaan nauraa, häntä epäillään ja hänen tieteellisyytensä voidaan kyseenalaistaa. Joka tapauksessa heikko signaali ilmaantuessaan asettaa aikaisemmat uskomukset ja käsitykset asioiden kehityskulusta ja tulevaisuudesta kyseenalaisiksi. (Inayatullah 1996, 196.)

Käsitteen kolme merkitystä ja kaksi tulkintaa

Heikot signaalit voidaan jakaa käsitteellisesti kolmeen ryhmään. Laajimmassa merkityksessä heikoiksi signaaleiksi ymmärretään usein erilaisten, mutta samanaikaisesti vaikuttavien  ilmiöiden ja niiden seurausten joukko. Nämä ilmiöt seuraamuksineen nähdään osana laajaa kehitys- ja muutosprosessia, jota sitten tarkastellaan tulevaisuudentutkimuksen menetelmien avulla. Esimerkkinä tästä voidaan ottaa vaikka Fountain Parkin Signals-työkalu (2004).

Toinen tapa ymmärtää heikot signaalit on suppeampi: tällöin heikoksi signaaliksi ymmärretään ilmiö, joka itsessään on muuttuva ja johon halutaan vaikuttaa. Kolmannessa, kaikkein suppeimmassa merkityksessä heikko tulevaisuudensignaali on vain jokin itsessään merkityksetön tai mielenkiinnoton merkki, joka ennakoi tulevaisuuden muutoksia. (Moijanen 2003.)

Toinen käsitettä hämmentävä jako johtuu siitä, että heikoista signaaleista puhutaan toisaalta ilmiönä, joka 1) itsessään kehittyy tulevaisuudessa joksikin muuksi, uudeksi merkittäväksi ja vaikuttavaksi asiaksi tai ilmiöksi. Tulevaisuudentutkijan tehtävänä on tällöin selvittää, mitkä ovat tämän kehittyvän ilmiön ominaisuudet ja vaikutukset. Toisaalta heikko signaali nähdään usein vain 2)  irrallisena oireena tai merkkinä jostain asiasta, joka tulee muuttumaan. Se ei siis itsessään muutu vaan on merkki muutoksesta jossain muualla. Tässä tapauksessa tulevaisuudentutkija pyrkii selvittämään, mistä asiasta heikko signaali siis on ensioire.

Noususignaalit ja laskusignaalit

Heikko tulevaisuussignaali sellaisenaan on riippumaton tulkitsijasta. Siten sitä voidaan pitää objektiivisena ilmiönä. (Kuusi, Hiltunen & Linturi 2000). Toisaalta erityisen ilmiön tai tapahtuman tulkitseminen jonkin muutoksen heikoksi signaaliksi vaatii tulkitsijaa ja tulkintaa, myös mielikuvitusta ja näkemyksellisyyttä. Signaali on siis olemassa itsessään, mutta jotta se ymmärrettäisiin juuri muutoksen ensioireeksi, se vaatii jo tulkitsijaa. Ilmiö, joka on tietyn alan asiantuntijalle tuttu jo pitkältä ajalta eikä siis enää heikko signaali hänelle, voi kuitenkin olla jollain toisella alalla tai alueella uusi ja yllättävä. On tulkinnanvaraista, onko ko. ilmiö silloin tulkittava aidosti heikoksi signaaliksi, vaikka se esiintyykin sellaisena tällä uudella alueella. (Esim. Moijanen 2003.)

Heikkoja signaaleita on kahdenlaisia, uutta trendiä ilmentävät noususignaalit ja vanhan trendin laskusignaalit. Heikolle signaalille on ominaista, että se elää vain lyhyen aikaa. Sen jälkeen se joko kuolee merkityksettömänä – asiasta tai ilmiöstä, josta se antoi viitteitä, ei tulekaan trendiä – tai se muuttuu vahvaksi signaaliksi, joka on tavallaan jo itsessään siinä vaiheessa trendi tai trendin alku. (Metsämuuronen 1999; Mannermaa 1999a). On herännyt myös tieteellisiä keskustelua siitä, vahvistuuko tai heikentyykö itse heikko signaali vai se ilmiö, johon heikko signaali viittaa (esim. Moijanen 2003).

Esimerkkejä heikoista signaaleista

Heikkojen signaalien tutkimisen merkitys tulevaisuudentutkimuksessa kasvaa sitä mukaa, kun siirrytään syvemmälle murrosaikaan ja tulevan kehityksen ennakointi vaikeutuu entisestään. Heikoiksi signaaleiksi voivat muodostua vaikkapa täysin yllättävät ja ennakoimattomat tapahtumat ja ilmiöt, kuten esimerkiksi poliittisen johtajan murha.

Heikkona signaalina voitaisiin pitää myös sellaista luonnossa esiintyvää uutta ilmiötä kuin kymmenisen vuotta sitten Itämerellä esiintyneet ns. silmättömät silakat. Useissa tutkimuksissa on todettu, että koiraspuolisten kalojen ja muiden vesieläinten lukumäärä pienenee. Tämä on usein oletettu heikoksi signaaliksi siitä, että ympäristöön joutuu yhä enemmän estrogeenia sisältäviä tai jäljitteleviä kemikaaleja, jotka puolestaan vähentävät siittiösoluja.

Odottamattomat sivuilmiöt

Toisaalta jotkin sellaiset ilmiöt, jotka ovat olleet tiedossa ja/tai aikaisemmin suunniteltuja, saattavatkin tuottaa odottamattomia sivuilmiöitä, joita ei ollut voitu ennalta aavistaa. Tällaisista ilmiöistä esimerkkinä voisi olla vaikka alun perin sotilaallisiin viestintätarkoituksiin kehitetty Internet, joka kehitystä globaaliksi tiedonvälityskanavaksi kukaan ei osannut ennalta hahmottaa.

Lisäksi myös joillain tietoisesti kehitetyillä tapahtumilla, ilmiöillä tai innovaatioilla saattaakin olla paljon merkittävämpiä katalyyttisiä seuraamuksia kuin mitä niitä kehitettäessä osattiin aavistaa. Esimerkiksi käyvät vaikka käsipuhelimien tekstiviestit.

Esimerkkinä siitä, onko jokin uusi ilmiö satunnaisvaihtelua vai aidosti heikko signaali voidaan ottaa vaikkapa seuraava: Aiemmista vuosikymmenistä poiketen 18-19-vuotiaiden nuorten ajokorttitiheys pieneni Suomessa vuosina 1990-2001 hieman. Onko tämä heikko signaali autoilun suosion kasvun pysähtymisestä? Liikennealan tutkijat pohtivat vuonna 2002, onko kyseessä ’ainoastaan’ 1990-luvun alkupuoliskon talouslaman jälkivaikutus vai heijastuuko tässä nuorten arvomuutos vähemmän materiaalisten ’pehmeämpien arvojen’ suuntaan. (Kokkarinen 2001.)

> Villit kortit