Villit kortit

Anita Rubin

Villit kortit poikkeavat heikoista signaaleista siinä, että villin kortin yllättävyys on sen tapahtumisen äkillisyydessä, ei niinkään sitä seuraavassa kehityskaaressa. Villi kortti on aidosti epäjatkuva. Luonteeltaan ne ovat ainutkertaisia, ei-toistuvia (Mannermaa 1999b, 87). Kuten heikolla signaalilla, myöskään villillä kortilla ei ole historiaa, ts. sen tapahtumista ei voida ennakoida minkäänlaisten historiallisten tai aikasarjoihin liittyvien ilmiöiden tai lainomaisuuksien avulla. Villit kortit ovat täydellisen yllättävästi ilmaantuvia muutostekijöitä, jotka muuttavat tapahtumisen kehityskulun äkillisesti epävarmaksi.

Villejä kortteja on kahdenlaisia. Ensimmäisen tyypin villin kortin tapahtumisen todennäköisyys on lähellä nollaa, mutta jos tai kun se kuitenkin tapahtuu, sen vaikutukset tulevaan kehitykseen ovat huomattavat ja muuttavat muuta kehitystä merkittävästi. Esimerkkinä yllättävistä villeistä korteista voidaan ottaa esimerkiksi äkillinen geenimuunnos, Tshernobylin ydinvoimalan räjähdys vuonna 1986, tai vaikka Gorbatshovin valinta Neuvostoliiton johtajaksi, mistä seurasi lopulta supervallan romahtaminen.

Toisen tyypin villi kortti puolestaan on sellainen, jonka tapahtuminen ei välttämättä ole kovin yllättävää. Sen todennäköisyys saattaa siis olla aika suuri, mutta se on luonteeltaan sellainen, että siitä ei haluta puhua. Se on jollain tavalla tabu, ja jos joku ottaa sen esiin keskustelussa, hänen luotettavuutensa ja uskottavuutensa saattaa heiketä muiden silmissä. Asiasta ei siis pidä puhua ainakaan ääneen ja julkisesti.

Esimerkkinä tällaisesta villistä kortista on vaikka Napolin vierellä Vesuviuksen tulivuoren rinteeseen rakennettujen luksustalojen vaara jäädä kuuman laavan alle, jos tai kun vuori taas kerran räjähtää. Alueen rikkaat asukkaat eivät yksinkertaisesti halua, että heitä muistutetaan tästä vaarallisesta tilanteesta.

Heikkojen signaalien metsästys

Heikkojen signaalien jäljittäminen ja erilaisten ilmiöiden ymmärtäminen heikoiksi signaaleiksi muodostaa yhden haastavimmista tulevaisuudentutkimuksen osa-alueista. Heikon signaalin jäljitys edellyttää useiden erilaisten ilmiöiden tai ilmiöalueiden tuntemusta ja tarkastelua, jossa on erotettava subjektiivisesti ja objektiivisesti uudet ilmiöt. Hiekkojen signaalien ominaisuus on, että niitä ilmenee monella, usein täydellisesti toisistaan poikkeavilla alueilla tai asiayhteyksissä samanaikaisesti.

Heikon signaalin käsitteellisessä ymmärtämisessä on kaksi erilaista haastetta. Ensinnäkin heikkojen signaalien etsiminen ja löytäminen (usein puhutaan myös monitoroinnista) edellyttää jatkuvaa, systemaattista tarkkailua. Toiseksi voidaan puhua tulkinnan haasteesta, joka tarkoittaa sitä, että kun heikko signaali löytyy, sen ymmärtäminen edellyttää myös tulkitsijan kulttuurisen ja henkilötaustan ymmärtämistä. Sama heikko signaali ei välttämättä merkitse samaa erilaisista taustoista lähtöisin oleville tutkijoille.

Heikkojen signaalien (ja myös villien korttien) metsästyksessä on olennaista, että tulkitsija tai tutkija tuntee riittävän hyvin sen ilmiön toimintamekanismit, joihin ko. signaali tai villi kortti liitetään. Sen vuoksi heikkojen signaalien havainnointia varten usein valitaan asiantuntijaryhmä (esim. Delfoi-paneeli), jonka tehtäväksi asetetaan ryhmän omaan alaan liittyvien heikkojen signaalien kartoitus ja niistä keskusteleminen. Näin heikkojen signaalien metsästys on usein osa delfoi-analyysiä. (Moijanen 2003; Kuusi ym. 2000).

Metsästyksen vaiheet

Vaatii tarkkanäköisyyttä, että jokin uusi ilmiö ymmärretään aidoksi heikoksi signaaliksi. Heikkojen signaalien metsästys vaatii myös sitä, että löydetään jokin toinen uusi ilmiö jossain muualla ja että tarkkailija pystyy oivaltamaan näiden näennäisesti toisistaan riippumattomien ilmiöiden välisen yhteyden. Vasta silloin voidaan puhua heikoista signaaleista.

Heikkojen signaalien ja villien korttien jäljittäminen tapahtuu seuraavasti:

Valitse 5-9 hyvin erilaista informaation lähdettä. (eritysaloista arkiseen, esim. täysin eri alojen aikakaus- ja tieteellisiä lehtiä);
luo muutostarkastelun tietokanta, jotta pysyt itse ajan tasalla muistiinpanoissasi jo voit seurata muutosten kulkua;
arvioi skannauksesi osumia:
Onko tämä todella uutta subjektiivisesti vai objektiivisesti, eli onko tämä kokonaan uutta vai onko jotain jo yhdellä alueella tai yhdessä ympäristössä tuttua ja tunnettua sovellettu aivan uuteen ympäristöön tai alueelle?
Vahvistaako, tasapainottaako vai heikentääkö tämä heikko signaali tai villi kortti jo olemassa olevia rakenteita tai ilmiöitä?
Mihin muihin ilmiöihin tämä liittyy?
Mikä on ilmiön toteutumisen todennäköisyys?
Millä todennäköisyydellä tästä tulee trendi?
Millä aikaperspektiivillä tästä tulee trendi?

(Lähde: W. Schultzin kalvot, huhtikuu 2002)

Heikkojen signaalien ja villien korttien erot

Toisaalta monet tulevaisuudentutkijat ymmärtävät villit kortit heikkojen signaalien alalajiksi ja määrittelevät ne ilmiöinä hyvinkin samalla tavalla (esim. Mannermaa 1999b). Kuitenkin jos halutaan selvästi erottaa toisistaan kaksi erilaista ilmiöryhmää, on viisasta ymmärtää heikot signaalit ja villit kortit luonteeltaan erilaisina ilmiöinä, joilla on myös erilainen tehtävä muutoksen kuljettamisessa eteenpäin. Siinä missä heikko signaali on pieni ja huomaamaton ilmiönä, villi kortti voi olla todella iso ja voimakas. Heikon signaalin tulevaisuusvaikutukset kasvavat vähitellen tai osoittautuvat merkityksettömiksi. Sen jälkeen, kun ilmiö on ymmärretty heikoksi signaaliksi, niitä on kuitenkin määrättyyn pisteeseen asti mahdollista ennakoida. Villin kortin tulevaisuusvaikutukset ovat aina yllätykselliset ja täysin ennakoimattomat.

Esimerkkinä voidaan käyttää vaikka syyskuun 11. päivää 2001, jolloin kaksi terroristien kaappaamaa lentokonetta syöksyi New Yorkissa World Trade Centerin kaksoistorneja päin. Jälkeen päin on selvinnyt, että yhdysvaltalaiset tiedusteluorganisaatiot olivat kyllä keränneet erilaisia tietoja, joita yhdistelemällä olisi ollut mahdollista varautua ainakin siihen, että jotain lentokoneisiin liittyvää terroritoimintaa oli odotettavissa. Oli mm. ihmetelty sitä, että miksi moni Lähi-idästä kotoisin oleva nuori mies hakeutui lento-oppilaiksi yksityisiin lentäjäkouluihin. Nämä ilmiöt olivat selviä heikkoja signaaleita, mutta niihin ei osattu ajoissa suhtautua sellaisina. Kun terrori-isku sitten tapahtui, se oli sellaisenaan totaalinen villi kortti. Se tapahtui täysin odottamatta, se sai valtavasti huomiota ympäri maailmaa ja sen tulevaisuusseuraamukset maailmanlaajuisesti olivat ennenkuulumattoman suuret: Afganistanin ja Irakin miehitys ja sota, koko läntisen maailman poliittisessa ja sosiaalisessa ilmapiirissä tapahtunut käänne kohti yhä suurempaa turvallisuushakuisuutta usein jopa ihmisoikeuksien ja mielipiteenvapauden kustannuksella jne.