Anita Rubin

Tulevaisuudentutkimuksella on myös vahvasti soveltava rooli.  Tulevaisuudentutkimuksen tuloksia ja menetelmiä käytetään avustamaan päätöksentekoa. Tällaisia päätöksentekoa avustavia tieteenaloja ja metodeja voidaan kutsua ”analyysiperheeksi” (OPM 1989, 17).

Julkisen vallan hyödyntämistä tulevaisuudentutkimuksen sukulaisista voidaan mainita politiikan tutkimuksessa käytetty policy-analyysi, sotastrategioista peräisin oleva operaatioanalyysi, yleiseen systeemiteoriaan perustuva systeemianalyysi, taloustieteeseen pohjautuva kustannus-hyöty-analyysi, erilaisten käytännön hankkeiden vaikutusten tarkasteluun kehitetyt arviointitutkimukset ja päätösten vaikutusten seurantaan kehitetyt indikaattoritutkimukset (OPM 1989, 17; Bell 1997, 1-73).

Yrityssektorilla tulevaisuudentutkimusta lähellä ovat lisäksi ainakin liikkeenjohdon pitkän aikavälin strateginen suunnittelu, päätösteoria ja johtamisen teoriat (Meristö 1991, 6-10).

Kansalaisyhteiskunnan piirissä eräillä tulevaisuudentutkimuksen menetelmillä on selkeitä yhtymäkohtia osallistuvan suunnittelun teoriaan, elämänhallintaoppeihin ja psykoanalyysiin, joskin näitä yhteyksiä harvemmin korostetaan. Tulevaisuudentutkimuksen katsotaan yleensä tuottavan laajempia käsityksiä yksilön tai organisaation ulkopuolisen maailman kehityssuunnista kuin perinteisillä päätöksentekomenetelmillä. Tyypillistä on myös sen korostaminen, että omaan tulevaisuuteen voi vaikuttaa ja että tulevan kehityksen suunnasta pitäisi käydä avointa yhteiskunnallista keskustelua.

> Yhteiskunta ja tulevaisuus