Anita Rubin

Eleonora Masinin merkitys nykyisen tulevaisuudentutkimuksen kehittymisessä on kiistaton. Kirjassaan ”Why Futures Studies” (Masini 1993) hän tarkastelee tulevaisuudentutkimuksen kehitystä ja peruspiirteitä historiallis-maantieteellisestä näkökulmasta ja antaa tiedonalalle globaalin perspektiivin.

Masini, E. 1993: Why Futures Studies. Grey Seal, London, 39-44.

1. Ekstrapolaatio

Ensimmäinen Masinin tulevaisuudentutkimuksen ja tulevaisuusajattelun filosofinen lähestymistapa, jota hän kutsuu ekstrapolaatioksi, juontuu tarpeesta ymmärtää nopeaa muutosta ja suhteuttaa omaa olemista siihen. Ihmisen on tiedettävä, mihin maailma on menossa, jotta hän voisi ymmärtää omaa merkitystään maailmassa. Tällainen ajatustapa tarvitsee sekä mennyttä että nykyisyyttä koskevaa tietoa, jotta ihmisen olisi mahdollista rakentaa ymmärrys siitä, mikä on mahdollista ja mikä mahdollisen joukossa todennäköistä.

Ajattelutapa perustuu uskomukselle, että jokin todella muuttuu. Nyt hallussamme olevaa tietoa nykyhetken tilanteesta ja menneistä kehityskuluista käytetään hyväksi, kun laaditaan tulevaisuutta koskevia ennusteita: Kun tiedetään, mitä on tapahtunut viimeksi kuluneina vuosina, on johdonmukaista vetää näistä suoria johtopäätöksiä myös tulevaan kehitykseen.

Lähestymistapa onkin johtanut ennusteisiin perustuviin ja kvantitatiivisiin ennustemenetelmiin (aikasarja-analyysit, matemaattiset mallintamismenetelmät jne.), jotka pohjautuvat vankkaan empiiriseen laskennalliseen dataan ja matemaattisiin malleihin. Ekstrapolaatioihin perustuva lähestymistapa oli tulevaisuudentutkimuksessa tärkein erityisesti heti toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta aina 70-luvun alkuun saakka. Nykyisin ekstrapolaatioita tehdään erityisesti taloutta koskevissa ekonometrisissä tutkimuksissa.

2. Näkemyksellinen ajattelutapa

Masinin toinen filosofinen ajattelutapa liittyy utopioihin ja toivottaviin yhteiskunnallisiin tulevaisuudentiloihin. Tässä ajattelussa tulevaisuus on riippuvainen siitä, mitä siltä toivomme, mitä haluamme tapahtuvan. Siinä missä ennakoivassa ajattelutavassa etsitään mahdollisuuksia ja todennäköisyyksiä, tässä mietitään lisäksi myös sitä, mikä on toivottavaa.

Masini kutsuukin tätä ajattelutapaa näkemykselliseksi, koska tässä halutaan muuttaa nykyistä todellisuuden tilaa etsimällä ja esittämällä uudenlaisia tulevaisuuden visioita. Lähestymistapa on johtanut monien kvalitatiivisten tulevaisuusmenetelmien, esimerkiksi tulevaisuusverstasmenetelmän ja delfoimenetelmän kehittymiseen.

3. Visiointi

Kolmas Masinin filosofinen tulevaisuudentutkimuksen lähestymistapa muodostuu kahden ensimmäisen synteesistä ja tulee ilmi ihmisten tulevaisuuden projekteissa. Masini kutsuu tätä mallia visionniksi.

Hän esittää, että kun ihmiset rakentavat erilaisia tulevaisuussuuntautuneita elämänprojekteja ja yhteiskunnat ja instituutiot tekevät omia projektejaan, niiden taustalla on tarve muuttaa todellisuutta erityisten tulevaisuustekijöiden avulla. Näitä tekijöitä ohjaavat sekä utopiat, sosiaaliset ihanteet, mallit ja visiot että empiirinen tieto menneisyyden trendeistä ja nykyhetken asiantiloista.

Näkökulma perustuu ajatukseen, että ihminen voi muuttaa todellisuutta ja että kysymys on valinnoista. Tätä kolmatta näkökulmaa hyödyntävissä tutkimuksissa tulevaisuuden vaihtoehtoja tarkastellaan käyttäen hyväksi sekä perinteisiä haastattelu- ja kyselymenetelmiä, trendiennusteita ja aikasarjoja että uudempia skenaariomenetelmiä.