Keskeisiä metodeja
Näiltä sivuilta löydät keskeisiä tulevaisuuksientutkimuksessa käytettyjä menetelmiä ja metodeja, mutta listaus ei ole tyhjentävä eikä kata kaikkia alalla hyödynnettyjä menetelmiä ja metodeja. Menetelmällä viitataan laajempaan toimintamalliin tai kokonaisuuteen, jota käytetään tutkimuksessa (esimerkiksi skenaariotyöskentely on tulevaisuuksientutkimuksen yksi tunnetuimmista menetelmistä). Metodilla taas tarkoitetaan tarkempaa tekniikkaa tai tapaa toteuttaa jokin menetelmä (esimerkiksi tulevaisuustaulukko on yksi skenaariomenetelmän metodeista, koska sen avulla voidaan rakentaa skenaarioita). Toisin sanoen,
- menetelmä: mitä tehdään,
- metodi: miten tehdään.
”On hyvä huomata, että suomen kielessä ja myös tässä oppikirjassa [Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä, 2022] käytetään usein menetelmä-sanaa silloinkin, kun kyse on enemmän tulevaisuudentutkimuksessa hyödynnetystä tekniikasta eli menettely- tai käyttötavasta.”
– Johdanto s. 14, Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä (2022)
Jokaisen sivun otsikon alle on merkitty arvioitu lukuaika. Käytä tätä työkalua harkiten ja ota omat lukutottumuksesi huomioon: oletko nopea vai hidas lukija, otatko samalla muistiinpanoja, luetko mielenkiinnon innoittamana, vai yritätkö kenties ymmärtää tekstin jonkin muun kontekstin yhteydessä jne..
Sivujen teksteissä käytetyt lähteet löydät pääosin menetelmän/metodin otsikon alla olevalta alasivulta. Joidenkin menetelmien/metodien lähdesivuille on myös lisätty lisämateriaaleja aiheesta.
Huomioithan, että sivustolla käytetään sekä ’tulevaisuudentutkimus’ että ’tulevaisuuksientutkimus’ (engl. futures studies) termejä, jotka viittaavat samaan tutkimusalaan. Tulevaisuudentutkimus on alalle vakiintunut termi suomen kielessä, kun taas tulevaisuuksientutkimusta terminä on alettu käyttämään myöhemmin, jotta termi vastaisi paremmin englannin kielessä käytetystä ’futures studies’ -termistä ilmenevää ymmärrystä siitä, että tulevaisuuksia on monia yhden sijaan. Tämän takia esimerkiksi sivuston uudemmissa teksteissä alaan viitataan tulevaisuuksientutkimuksena.
Tulevaisuuksientutkimuksen menetelmät ja metodit
Perustuen kirjaan Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä (2022), kappale ’Johdanto’ (s. 14–15) ja Rafael Popperin artikkeliin ’How are foresight methods selected?’ (2008)
Tulevaisuuksientutkimuksen menetelmät ovat kehittyneet historian saatossa ja yhdistävät vaikutteita useilta tieteenaloilta. Tyypillistä tulevaisuuksientutkimukselle on sen monitieteinen lähestymistapa, jossa yhdistetään eri alojen teorioita, käytäntöjä ja tutkimustekniikoita. Samalla alalle on muotoutunut myös joukko ominaisia menetelmiä ja metodeja.
Tulevaisuuksientutkimuksessa painotetaan erityisesti menetelmiä ja lähestymistapoja, jotka sallivat moniäänisyyden, osallistavuuden ja vuorovaikutteisuuden. Monet käytössä olevat menetelmät ovat kehittyneet alkuperäisestä ideastaan uusiksi sovelluksiksi ja saaneet vakiintuneen aseman tutkimuskentällä.
Tutkimuskentällä käytetään monipuolisesti menetelmiä ja niihin liittyviä metodeja, kuten esimerkiksi:
- skenaariomenetelmät ja -tekniikat,
- toimintaympäristön analysointi (esim. horizon scanning),
- morfologinen analyysi,
- teknologian ennakointi,
- ristivaikutusanalyysi,
- systeemidynamiikka,
- tulevaisuuspyörä, ja
- aivoriihimetodit, kuten tulevaisuusverstaat, sekä monia muita.
Lisäksi tulevaisuuksientutkimuksessa hyödynnetään perinteisiä tieteellisiä metodeja, kuten tilastollisia analyyseja, simulointeja, kyselyjä ja haastatteluja. Näitä voidaan myös yhdistellä keskenään, jolloin syntyy niin sanottuja hybridimenetelmiä, jotka yhdistävät esimerkiksi määrällistä dataa ja asiantuntija-arvioita. Alla on esittely Popperin ennakointitimantista, joka on yksi tapa valita menetelmiä. Huomioi kuitenkin, että menetelmien valintaan on olemassa myös muitakin keinoja.
Rafael Popperin ennakointitimantti
Yksi tapa jäsentää tulevaisuuksientutkimuksen menetelmiä on Rafael Popperin kehittämä ennakointitimantti (foresight diamond), joka tarjoaa rakenteellisen tavan hahmottaa tulevaisuuksientutkimuksen menetelmäkenttää (Popper 2008).
Popperin timantti jakaa tulevaisuuksientutkimuksen menetelmät neljän tiedonlähteen mukaan. Timantin kulmakivinä toimivat:
- Luovuus (creativity)
- Todistustaineisto (evidence)
- Asiantuntijuus (expertise)
- Vuorovaikutus (interaction)
Nämä muodostavat ennakointimenetelmien neljä tapaa, joiden avulla voidaan tarkastella, miten menetelmät keräävät tai käsittelevät tietoa.
- Luovuus viittaa mielikuvitukseen ja kekseliäisyyteen, joka voi tulla esimerkiksi taiteilijoilta tai luovista työpajoista. Näihin menetelmiin sisältyy usein ideointia, pelillistämistä, tai villejä kortteja ja heikkoja signaaleja hyödyntäviä lähestymistapoja.
- Asiantuntijuus liittyy yksilöiden tietämykseen ja kokemukseen jostakin erityisalasta. Tämän ulottuvuuden menetelmiä käytetään usein päätöksenteon tukemiseen ja hiljaisen tiedon hyödyntämiseen.
- Vuorovaikutus painottaa eri osapuolten osallistumista ja näkökulmien yhteentuomista. Tämä on tärkeää erityisesti osallistavissa ja ”bottom-up” -lähtöisissä prosesseissa, joissa pyritään luomaan yhteistä ymmärrystä.
- Todistusaineisto korostaa ilmiöiden selittämistä tai ennakointia dokumentoidun tiedon, mittareiden ja analyysin avulla. Tällaiset menetelmät tukevat nykytilan ymmärtämistä ja mittaamista. (Popper 2008)
Timantin käyttö
Popperin timanttia voidaan käyttää useisiin tarkoituksiin tulevaisuuksientutkimuksessa, kuten esimerkiksi
- menetelmien luokitteluun ja jäsentämiseen,
- menetelmävalintojen ja menetelmäyhdistelmien tarkasteluun ja visualisointiin, kun halutaan tarkastella, mitkä ulottuvuudet korostuvat käytettävien menetelmien joukossa, sekä
- menetelmävalintojen puutteiden tunnistamiseen. Vaikka menetelmävalinnoissa pyritään kattavuuteen, Popperin timanttia hyödyntävät analyysit ovat osoittaneet, että valinnat painottuvat usein asiantuntijuuteen ja todistusaineistoon. Tällöin luovuuteen ja vuorovaikutukseen pohjautuvat menetelmät jäävät vähemmälle huomiolle, jättäen pois osan tutkimustiedon ulottuvuuksista. (Popper 2008)
Popperin timantti ei täten vain selkeytä menetelmäkenttää, vaan myös auttaa tunnistamaan tulevaisuuksientutkimuksen käytäntöihin liittyviä arvoja ja painotuksia. Tällöin timantti tarjoaa kehyksen, jonka avulla voidaan tarkastella menetelmien valintaa kriittisesti. (Popper 2008)
Lähteet
Popper, Rafael (2008) How are foresight methods selected? Foresight, Vol. 10, 62–89.
Katso myös:
Anttila, Pirkko (2014) Tutkimusavaruus prismana. Osa Tutkimisen taito ja tiedonhankinta -blogijulkaisua. Julkaistu 17.5.2014. Metodix Oy. Saatavissa: https://metodix.fi/2014/05/17/anttila-pirkko-tutkimisen-taito-ja-tiedon-hankinta/#1.2%20Tutkimusavaruus%20prismana
