Tiekartat
Hanna-Kaisa Aalto (2025)
Tiekartat (engl. roadmaps) ennakoinnissa ovat visuaalisia suunnittelutyökaluja, joilla hahmotetaan kehityspolkuja tulevaisuuteen. Ne auttavat jäsentämään, miten nykyhetkestä voidaan edetä toivottuun tai mahdolliseen tulevaisuuteen eri vaiheiden, teknologioiden, toimintojen tai päätösten kautta. Tiekarttoja hyödynnetään laajasti esimerkiksi teknologisessa ennakoinnissa, ilmastopolitiikassa, elinkeinoelämän kehityksessä ja koulutusjärjestelmän suunnittelussa. Tiekarttamainen ajattelu alkoi USA:n ilmailu- ja puolustussektorilla 1950-luvulla ja tuolloin tavoitteena oli suunnitella pitkän aikavälin teknologiapolkuja sotilaallisiin tarkoituksiin. Tämän jälkeen tiekarttoja alettiin hyödyntää suuryrityksissä erityisesti teknologiaennakoinnissa. Varsinaisen läpimurtonsa ennakointityökaluna metodi koki vuosituhannen vaihteessa, kun tiekarttojen laadinnassa alettiin hyödyntää muitakin ennakointimenetelmiä (esim. skenaariot, backcasting, trendit) ja käyttö laajeni eri sektoreille ja temaattisiin kokonaisuuksiin (strateginen ennakointi, aluekehitys, ilmastonmuutos, energia). Tiekarttojen kehittyminen (kuten monen muunkin asiantuntijamenetelmänhistoria) kuvaa siirtymää suljetusta, asiantuntijakeskeisestä suunnittelusta kohti osallistavaa, systeemistä ja muutosjoustavaa ennakointia.
Tiekartoitus on kontekstisidonnainen tulevaisuudentutkimuksen ja ennakoinnin menetelmä. Kontekstisidonnaisuus tarkoittaa sitä, että tiekartan tarkastelutasojen jäsennys, niiden tarkkuus ja aikajänteiden ulottuvuudet, ovat sidoksissa siihen, mitä ja minkälaisia kehityskulkuja ja kausaalisuhteita tiekartassa on tarkoitus kuvailla. Prosessin voi kuvata yksinkertaistettuna seuraavasti:
1. Määritä tavoite ja kohdealue
- Mikä ilmiö, sektori tai kysymys halutaan tarkastella?
- Mihin tarkoitukseen tiekarttaa käytetään (esim. strateginen suunnittelu, osaamisen kehittäminen, teknologiaennakointi)?
2. Tunnista nykytila (esim. PESTE-analyysi)
- Missä ollaan nyt?
- Millaiset resurssit, teknologiat, osaaminen ja toimintaympäristö ovat olemassa?
3. Määrittele tulevaisuuden visiot / vaihtoehdot
- Laadi toivottu, todennäköinen tai vaihtoehtoinen tulevaisuuskuva.
- Voi sisältää useita skenaarioita.
HUOM! Hyödynnä backcasting-menetelmää laatiessasi kehityspolku(j)a: aloita lopputilasta ja etene taaksepäin.
4. Laadi kehityspolku tai polut
- Miten nykytilasta edetään kohti visiota?
- Aikajana (esim. 2025, 2030, 2040)
- Vaiheet, välitavoitteet, esteet ja mahdollistajat
5. Tunnista tarvittavat toimenpiteet
- Mitä konkreettisia toimia tarvitaan kussakin vaiheessa?
- Lainsäädäntö, investoinnit, koulutus, viestintä jne.
6. Visualisoi tiekartta
- Tee selkeä visuaalinen esitys (taulukko, aikajana, kaavio)
- Näytä polut, vaiheet, toimet ja toimijat
7. Arvioi ja päivitä säännöllisesti
- Tiekartta ei ole staattinen — sitä on hyvä tarkastella ja päivittää säännöllisesti muuttuvan maailman mukaan.
Tiekarttojen kriitiikki on kohdistunut mm. siihen, että tiekartta voi latistaa monimutkaisia ilmiöitä liian simppeleiksi eli tiekartat soveltuvat huonosti monimutkaisten, epävarmojen tai ristiriitaisten ilmiöiden kuvaamiseen. Myös usein tiekartoissa hyödynnetty yksinkertainen visuaalinen esitys ei välttämättä tee oikeutta systeemisyydelle. Karttojen visualisoinnin riksinä pidetään myös kuvitukseen helposti syntyvää lineaarisuuden vaikutelmaa. Digitalisaatio on tuonut mahdollisuuksia rakentaa moniulotteisia ja monitasoisia tiekarttoja. Markkinoilla on erilaisia yhteiskehittämiseen luotuja digitaalisia yleiskanvaksia ja kaupalliseen tarkoitukseen kehitettyjä ohjelmistoja, joissa yhdistetään ennakointia, trendien hallintaa, teknologiapolkujen rakentamista, strategista päätöksentekoa ja kompleksisten kokonaisuuksien esittämistä, tuotesuunnittelua, tarinallistamista eli hyvillä tiekarttaohjelmilla voidaan tehdä monimutkaisia ja moniulotteisia tiekarttoja. Näin voidaan esimerkiksi osallistaa isojakin määriä sidosryhmiä.
Katso lisää esimerkiksi Maa- ja metsätalousministeriön Kestävän ruokajärjestelmän tiekartta 2025–2040 https://mmm.fi/kestava-ja-kannattava-ruokajarjestelma/strategia.
POHDI: Miten voisit hyödyntää tiekarttaa suunnitellessasi pitkän aikavälin muutosta omassa työssäsi?
Lähteet
The Millennium Project (2009) S&T roadmapping. Teoksessa Glenn, Jerome C. & Gordon, Theodore J. (toim.) Futures Research Methodology Version 3.0 [CD-ROM]. The Millennium Project, Washington, D.C.
Katso myös Toni Ahlqvistin artikkeli oppikirjasta:
Ahlqvist, Toni (2022) Tiekartat tulevaisuudentutkimuksessa ja ennakoinnissa. Teoksessa Aalto, Hanna-Kaisa – Heikkilä, Katariina – Keski-Pukkila, Pasi – Mäki, Maija & Pöllänen, Markus (toim.) Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä. Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian julkaisuja 1/2022, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-563-1.