Anita Rubin
Miksi? Metodityökalu arvopohjan selventämiseksi
(Lähteenä on käytetty: Tapio Aaltonen, Yrityksen arvot ja etiikka. Yritysjulkaisut, WSOY, Helsinki 2000.)
Arvojen selvittäminen ei ole yksinkertaista eikä se onnistu pelkästään pyytämällä osallistujia kirjaamaan ylös arvoja. Arvopohjan kartoituksen tarkoituksena on tuoda ilmi ja käsiteltäväksi piilossa vaikuttavia ilmiöitä ja asenteita ja arvoja, joilla on suuri merkitys organisaation toiminnalle ja tulevaisuuden suunnittelulle. Samalla tavalla prosessissa etsitään yhteiskunnassa niitä vaikuttavia arvoja ja asenteita, joilla on merkitystä organisaation tulevaisuuden kannalta, ja selvitetään, ovatko organisaation ja yhteiskunnan arvot ja asenteet keskenään harmoniassa vai löytyykö niiden välistä ristiriitoja.
Tämän skenaariotyöskentelyprosessin tueksi kehitettiin seuraavanlainen metodityökalu arvopohjan kartoittamiseksi:
- Ryhmätyöprosessina ja/tai aivoriihessä kirjataan fläppitaululle lista organisaatiossa viimeisen viikon/kuukauden aikana tapahtuneista sellaisista ilmiöistä, tapahtumista, valintatilanteista tms. joiden taustalta osanottajien mielestä saattaa löytyä perusteeksi jokin arvo tai joka vain muuten on jäänyt askarruttamaan mieltä. Ko. tapahtuma on saattanut tuoda esiin sellaisia asenteita, oletuksia, ennakko-odotuksia, pelkoja, toiveita, tarpeita, periaatteita, tavoitteita tai uskomuksia, joiden olemassaolosta ei kenelläkään ole varsinaisesti ollut aavistustakaan, mutta jotka ovat hyvinkin tärkeitä organisaation toimintaa ohjaavia tekijöitä. Tämä arvo sanotaan joskus ääneen, mutta useimmiten arvot toimivat ikään kuin näkymättömissä toiminnan ja valintojen taustalla. Niitä ei pohdita ääneen, niitä ei selitellä eikä niitä perustella, vaan ne ovat itsessään toimintaa ja valintoja perustelevia ilmiöitä.
- Valitaan keskustelun avulla näistä tapahtumista mielenkiintoisin.
- Muodostetaan miksi? -kysymykset. Keskustelun avulla löydetään kussakin kohdassa oikeat Miksi? -kysymykset, joiden avulla voidaan lopulta päästä päätöksen, valinnan, tapahtuman tai tilanteessa esille tulleen asenteen arvopohjan selvittämiseen. Kunkin kysymyksen kohdalla on muistettava, että kysymyksen peruste on organisaatiossa tapahtuneessa kulloisessakin tilanteessa – kysymystä ei pidä irrottaa tästä viitekehyksestä. Kukin kysymyssarja päättyy silloin, kun mielekästä vastausta ei enää löydy tai kun seuraavassa vastauksessa vain toistetaan edellisessä vastauksessa löydettyjä asioita.
- Kirjataan miksi? -kysymyssarjojen esille tuomat arvot, asenteet ja uskomukset fläppitaululle.
- Samalla tavalla voidaan käsitellä yksi tai useita organisaatiossa tapahtuneita tapahtumia ja saada malli organisaatiossa erityisesti vallalla olevista arvoista, asenteista ja uskomuksista.
- Sama prosessi toistetaan seuraavaksi yhteiskunnan tapahtumien kautta: Kirjataan fläppitaululle lista yhteiskunnassa viimeisen viikon/kuukauden aikana tapahtuneista sellaisista ilmiöistä, tapahtumista, valintatilanteista tms. joiden taustalta osanottajien mielestä saattaa löytyä perusteeksi jokin arvo tai joka vain muuten on jäänyt askarruttamaan mieltä.
- Valitaan taas keskustelun avulla näistä mielenkiintoisin.
- Muodostetaan keskustelun avulla miksi? -kysymykset.
- Kirjataan miksi? -kysymyssarjojen esille tuomat arvot, asenteet ja uskomukset fläppitaululle.
- Kuten edellä, myös yhteiskunnan kohdalla käsittelyyn voidaan ottaa useampia viime aikoina julkisuutta saaneita tai hämmennystä herättäneitä keskusteluja, tapahtumia tai ilmiöitä.
- Seuraavaksi jaotellaan löydetyt arvot keskustelun avulla seuraavaan kenttään:
- Näin löydetyt kahdenlaiset arvot jaetaan edelleen järjen ja tunteen arvioihin:
- Nyt löydetyt kaksi ulottuvuutta muodostavat neljä arvojen kenttää, joihin edellä löydetyt yhteiskunnalliset ja omaa organisaatiota kuvaavat arvot ja asenteet voidaan kiinnittää. Näin voidaan ensinnäkin nähdä, mitkä kentät sisältävät eniten oman organisaation arvoja, mitkä taas yhteiskunnan, vai jakautuvatko arvot ja asenteet tasaisesti eri alueille.
Tehokkuuskentän arvot ovat arkisia ja toiminnallisia – esimerkiksi yrityksessä tänne kuuluvat markkinavoimiin ja raha-asioihin liittyvät arvot. Periaatekentän arvot ovat eettisiä ja tätä kenttää voidaan pitää yhteiskunnallisen toiminnan kenttänä. Tässä kentässä sijaitsevat ne arvot, joiden perusteella hoidetaan järjestystä, ylläpidetään turvallisuutta ja organisoidaan yleensä hyvinvointiyhteiskuntaan liittyvät asiat ja ilmiöt. Idealismin kenttä sisältää sellaisia arvoja, jotka ovat tekemisissä etiikan ja estetiikan kanssa. Tänne kuuluvat kasvatus ja moraali ja tällä alueella toimivat mm. kirkko ja koulutus. Yksilökenttä on omien yksilöllisten tarpeiden kenttä. Siellä on tunne-elämään ja elämyksiin liittyviä arvoja – sellaisia arvoja, jotka vastaavat ihmisen omaan tarpeeseen selviytyä ja kokea tyydytystä. Aaltonen sanookin kauniisti, että tällä kentällä elämä syntyy ja jatkuu, täällä koetaan elämän ilot ja nautinnot.
MIKSI? -kysymykset
Esimerkki MIKSI? -työkalun käytöstä yrityksessä esiintyneestä tapahtumasta, josta etsittiin sen taustalla vaikuttaneet arvot:
Yritykseen palkattiin uusi työntekijä. Useiden hakijoiden joukosta valittiin paras ehdokas, joka kuitenkin joutui ennen lopullista valintaa ”vapaaehtoiseen” huumetestiin.
MIKSI? -kysymys: Miksi yritys pani ehdokkaan huumetestiin?
Vastaus: Koska yritys ei halua työntekijäksi huumeita käyttäviä.
MIKSI? -kysymys: Miksi yritys ei halua huumeita käyttäviä työntekijöitä?
Vastaus 1: Koska saattaisi olla, että huumeita käyttävien työpanos ei ole paras mahdollinen.
Vastaus 2: Koska yritys ei halua leimautua huumeita käyttävien työpaikaksi.
Vastaus 3. Koska yritys ei halua leimautua huumeiden käytön hyväksyväksi työpaikaksi.
Vastaus 4: Koska huumeiden käyttö on laitonta. (Löytyi arvo: Lakeja täytyy noudattaa.)
Vastaus 5: Koska huumeita käyttävä työntekijä voi olla epäluotettava. (Löytyi arvo: Luotettavuus.)
MIKSI? -kysymys vastaus 1:een: Miksi yrityksessä ajatellaan, että huumeita käyttävien työpanos ei ole paras mahdollinen?
Vastaus 1: Koska tämä on yleisesti tiedossa.
Vastaus 2: Huumeet vaikuttavat tutkimusten mukaan suoritusta heikentävästi.
Vastaus 3: Koska huumeiden käyttö haittaa terveyttä. (Löytyi arvo: Hyvä terveys.)
MIKSI? -kysymys: Miksi yrityksessä ajatellaan, että huumeiden käytön suoritusta heikentävä vaikutus on yleisesti tiedossa? (Tässä vaiheessa huomataan, että kysymys ei enää ole johdonmukainen. Voidaan päätellä, että asiassa vallitsee yleinen uskomus.)
MIKSI? -kysymys: Miksi yrityksessä uskotaan, että huumeet vaikuttavat tutkimusten mukaan suoritusta heikentävästi?
Vastaus: Yrityksessä uskotaan tieteen piirissä saavutettuihin tutkimustuloksiin.
MIKSI? -kysymys: Miksi yrityksessä uskotaan tieteen piirissä saavutettuihin tutkimustuloksiin? (Ja jälleen huomataan, että vastauksesta ei tule enää järkevää. Näin ollaan saavutettu arvo, usko tieteeseen.)
MIKSI? -kysymys: Miksi yritys ei halua leimautua huumeita käyttävien työpaikaksi?
Vastaus 1: Koska se saattaisi tuoda yritykseen lisää huumeenkäyttäjiä töihin.
Vastaus 2: Koska yritys ei halua leimautua huumeiden käytön hyväksyväksi työpaikaksi.
Vastaus 3: Koska huumeiden käyttö on laitonta.
(Huomataan, että vastaukset ovat samoja kuin edellä. Päädyimme kehään.
MIKSI? -kysymys: Miksi yritys ei halua leimautua huumeiden käytön hyväksyväksi työpaikaksi?
Vastaus: Samat kuin edellä.
MIKSI? -kysymys: Miksi yrityksessä pidetään tärkeänä olla tekemättä laittomuuksia? (Kysymys on sinänsä järjenvastainen, mutta silti se ehkä kannattaa tehdä.)
Vastaus 1: Koska lakia ei saa rikkoa.
Vastaus 2: Koska lakien rikkomisesta rangaistaan.
MIKSI? -kysymys: Miksi yrityksessä pidetään lakien rikkomista pahana?
Vastaus 1: Koska yhteiskunta ei toimi, jos lakeja ei noudateta. (Löytyi arvo: Yhteiset normit.)
Vastaus 2: Koska lakien rikkomisesta rangaistaan.
MIKSI? -kysymys: Miksi yrityksessä pidetään pahana, jos yhteiskunta ei toimi?
Vastaus 1: Koska yhteiskunnan toimimattomuus lisää rikollisuutta.
MIKSI? -kysymys: Miksi yrityksessä ei haluta lisää rikollisuutta?
Vastaus 1: Koska se vaikuttaa yrityksen mahdollisuuksiin toimia ja kasvaa.
Vastaus 2: Koska rikollisia suosivassa yhteiskunnassa ei ole turvallista elää. (Päädyimme taas arvoon: turvallisuus.)
MIKSI? -kysymys: Miksi yrityksessä pidetään pahana, jos yritystä rangaistaan lakien rikkomisesta? (Taas kysymys kuulostaa järjenvastaiselta, mutta katsotaan, minne nyt päädytään:)
Vastaus 1: Koska yrityksen maine asiakkaiden ja kilpailijoiden keskuudessa muuttuu huonoksi.
Vastaus 2: Koska se haittaa bisnestä. (Löytyi arvo: Hyvä bisnes.)
MIKSI? -kysymys: Miksi yrityksessä ei haluta, että maine muuttuu huonoksi kilpailijoiden ja asiakkaiden keskuudessa?
Vastaus: Koska se haittaa bisnestä. (Taas päädyimme kehään, mutta tästä löytyy myös toinen arvo: hyvä maine.)
MIKSI? -kysymys: Miksi yrityksessä uskotaan, että huumeita käyttävä voi olla epäluotettava työntekijänä?
Vastaus 1: Koska huumeita käyttävien yleisesti tiedetään olevan epäluotettavia. (Jälleen päädyimme ns. yleiseen uskomukseen, ks. edellä.)
Vastaus 2: Koska on olemassa useita aikaisempia esimerkkejä, että huumeiden käyttö lisää rikollisuutta.
Vastaus 3: Koska käyttäjät tarvitsevat paljon rahaa huumeita ostaakseen.
MIKSI? -kysymys: Miksi yrityksessä uskotaan, että aikaisemmat esimerkit ovat totta?
Vastaus: Koska yrityksessä uskotaan tieteelliseen tietoon. (Usko tieteelliseen tietoon, kuten edellä.)
MIKSI? -kysymys: Miksi yrityksessä uskotaan, että käyttäjät tarvitsevat paljon rahaa huumeisiin?
Vastaus 1: Koska huumeet ovat kalliita.
Vastaus 2: Koska tämä on taas yleisesti tiedossa. (Päädyimme taas ns. yleiseen uskomukseen, ks. edellä.)
MIKSI? -kysymys: Miksi yrityksessä uskotaan, että huumeet ovat kalliita?
Vastaus 1: Koska niitä on vähän saatavilla.
Vastaus 2: Koska niitä välittävät rikolliset haluavat rikastua.
MIKSI? -kysymys: Miksi yrityksessä uskotaan, että huumeita on vähän saatavilla?
Vastaus 1: Koska niitä välittävät rikolliset/mafia haluavat rikastua. (Kehä, vastaus on sama kuin edellä.)
Vastaus 2: Koska ne ovat kalliita.
MIKSI? -kysymys: Miksi yrityksessä uskotaan, että huumeiden käyttö haittaa terveyttä?
Vastaus 1: Koska tämä on yleisessä tiedossa.
Vastaus 2: Koska huumeet heikentävät vastustuskykyä.
Jne.
Näin esille nousevat arvot asetetaan edellä mainittuun kuvioon, jossa on kuvattu arvojen neljä kenttää.
TOPI - Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaali 