Utopia-ajattelu

Anita Rubin

Utopian määrittelyä

Utopia-ajattelu muodostaa tärkeän osan tulevaisuudentutkimukseen liitetyistä perinteisistä lähestymistavoista skenaarioajattelun ja trendiajattelun lisäksi. Arkikielessä utopia tarkoittaa usein toisaalta jotain epärealistista ja epäkäytännöllistä toimintasuunnitelmaa tai pyrkimystä sosiaaliseen uudistukseen, jonka toteutuminen vaikuttaa realistisesti ajatellen hyvin epävarmalta. Uusi nykysuomen sanakirjakin määrittelee utopian epätodelliseksi unelmaksi, pilvilinnaksi ja haaveeksi paremmasta maailmasta tai ihanneyhteiskunnasta, jota ei voida toteuttaa. Kun siis sanotaan, että jokin asiantila on utopistinen, tarkoitetaan useimmiten, että asiantila on samalla kertaa hämärä, toisaalta tavoittelemisen arvoinen, mutta samalla tavoittamattomissa ja epärealistinen. 1800-luvun utopistiset sosialistit ja 1900-luvun lopun apokalyptisten kulttien ja uususkontojen edustajat voidaan kaikki lukea kuuluviksi utopia-ajattelun ääripäiden edustajiin (Pieterse 1999, 150).

Läsnä olematon maailma

Toisaalta utopia on jossain muussa ajassa kuin nykyisyydessä – esimerkiksi siis tulevaisuudessa – sijaitseva aika ja paikka, jossa se minkä nyt koetaan olevan huonosti yhteiskunnassa, onkin hyvin. Kysymyksessä on ehkä kriittinen kannanotto johonkin tällä hetkellä vallalla olevaan asiantilaan, mutta samalla jonkin asian nimeäminen utopistiseksi voi olla kritiikkiä asian esittäjän todellisuudentajua kohtaan – utopia on läsnäolematon maailma. Näin utopian kuvaus on siis myös kritiikkiä nykytilaa tai nykyistä yhteiskuntaa, päätöksentekijöitä ja vallanpitäjiä kohtaan.

Utopia-ajattelu toivottavien tulevaisuuksien visiontina

Tulevaisuudentutkimuksen piirissä utopialla on kuitenkin toinen, lähempänä todellisuutta ja tutkimuksentekoa oleva merkitys: utopia-ajattelussa nykyhetki nähdään vielä toteutumattomien hyvien mahdollisuuksien lähteenä. Utopia-ajattelulla tarkoitetaan sitä, että tulevaisuudesta pyritään tietoisesti rakentamaan erilaista ja parempaa kuin mitä nykyisyys on.

Arvot ovat tärkeitä – utopian rakentamisessa tulevaisuudessa vallitseva asiantila on riippuvainen siitä, mitä siltä toivomme ja mitä haluamme tapahtuvan (Masini 1993, 45). Utopia sisältää myös joko suoran tai viitteenomaisen kuvauksen siitä, mitä muutoksia nykytilaan pitäisi tehdä, jotta utopian kaltainen onnellisempi asiantila saataisiin toteutetuksi. (Bell 1997b, 7-8.)

Kuitenkin se, mikä on toivottavaa, ei ole välttämättä yksiselitteistä. Eri toimijoilla saattaa olla hyvinkin erilainen käsitys siitä, millainen on hyvä tulevaisuus, ja mitä pitemmälle verkostoidumme, kansainvälistymme ja maapalloistumme, sitä enemmän joudumme tekemisiin erilaisten ja ristiriitaisten maailmankäsityksien ja tulevaisuudenkuvien kanssa. Sitä vaikeammaksi tulee myös valintojen tekeminen parhaaseen mahdolliseen tulevaisuuteen pyrkimiseksi.

Masini sanookin, että utopia-ajattelun tarkoituksena on rakentaa tulevaisuus jonkin sellaisen perustalle, jonka toivoisimme käyvän toteen (1999, 40). Näin utopia-ajattelu tulevaisuudentutkimuksessa tulee lähelle toivottavien tulevaisuudenkuvien visiointia.

> Dystopia utopian vastakohtana

 

Mainokset